464732360555693

Biotalous merkittävin teollisuuden kehitysalue

Biotalous merkittävin teollisuuden kehitysalue

Puupohjaisen biotalouden tärkein kulmakivi on metsien kestävä käyttö, jossa kiertotalousajattelu on tärkeässä osassa.

Biotalous on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuden kehitysalueista ja sillä on suuri vaikutus Suomen taloudelle. Tuotot biotaloudessa ovat tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa eli reilut 15 prosenttia taloudesta ja työllistämisvaikutukset ovat jo nyt 300 000 henkeä.

Suomi on edelleen metsien maa, metsää hoidetaan ja kasvatetaan huolella ja vastuullisesti. Yli puolet Suomen biotaloudesta liittyy metsiin, ja puu on Suomelle tärkeämpää kuin millekään muulle Euroopan maalle.

Biotalous pitää sisällän puutuoteteollisuuden lisäksi myös paljon muuta, muun muassa massa- ja paperiteollisuutta, kemianteollisuutta, lääketeollisuutta ja vaateteollisuutta.

Lähtökohtana on, että biotalous perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön. Suomen metsät, pellot ja vesistöt tuottavat runsaasti raaka-aineita ja mahdollistavat luontoa hyödyntävät palvelut, kuten luontomatkailun.

Biopohjaisilla tuotteilla voidaan vähentää ympäristöä kuormittavien aineiden, kuten fossiilisen öljyn, kivihiilen ja muovin käyttöä. Biotaloudessa käytetään puhtaita teknologioita, joiden avulla luonnonvaroja ja ravinteita käytetään ja kierrätetään tehokkaasti. Samalla huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Biotalous lisää Suomen omavaraisuutta, vauhdittaa talouskasvua ja auttaa saavuttamaan hiilineutraalin yhteiskunnan vuoteen 2035 mennessä.

Kärkihankerahoitusta saatavilla

Ilmastomuutoksen hidastaminen, ympäristötietoisuus ja bio- ja kiertotalouden edistäminen ovat Suomen ja EU:n lähitulevaisuuden tärkeimpiä kehitysalueita. Suomi on jo aloittanut voimakkaat panostukset bio- ja kiertotalouteen. Valtiovallan toimesta kärkihankerahoitusta on ohjattu erityisesti puupohjaiseen biotalouteen menestyksekkäästi.
Nyt myös Euroopan unioni lisää panostusta ympäristönsuojelua edistäviin hankkeisiin uuden parlamentin toimesta.

Bio- ja kiertotalous kulkevat käsikädessä, siksi voidaan puhua biokiertotaloudesta. Kiertotalousajattelu on vahvasti mukana puupohjaisissa biotuotteissa ja metsäteollisuuden teollisissa symbiooseissa.

On kyseessä uusiutumattomat tai uusiutuvat materiaalit, maapallon resurssit ovat rajalliset. Avainasemassa on materiaalitehokkuuden nostaminen. Materiaalit on pidettävä käytössä ja kierrossa mahdollisimman pitkään, arvioivat biotalouden asiantuntijat.

Fossiilisia raaka-aineita korvaaville biotuotteille löytyy kysyntää. Valtio tukee yrityksiä Business Finlandin vienninedistämispalveluilla ja innovaatiorahoituksella. Myös valtion pääomasijoittajan Tesin yksi painopistealue  ovat bio- ja kiertotalous.

Suomen näkemykset huomioitu EU:ssa

Euroopan komissio esitteli uuden biotalousstrategian kestävälle Euroopalle lokakuussa 2018. Strategian linjaukset tukevat  hyvin Suomessa tehtyjä kansallisia strategiavalintoja ja toimenpiteitä. 

Komission pitkän aikavälin ilmastostrategiassa arvioidaan, että biomassojen käyttö saattaa puolitoistakertaistua vuoteen 2050 mennessä. Suomi puoltaa vahvasti, että 25 prosenttia Euroopan unionin rahoituksesta suuntautuisi ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Suomi ja Ruotsi ovat yhdessä tuoneet meppejä ja johtavia virkamiehiä katsomaan, mitä puupohjainen biokiertotalous ja vastuullinen metsätalous on. He ovat tutustuneet muun muassa ligniiniin perustuviin innovaatioihin, pakkausalan ekosysteemeihin, puupohjaisiin tekstiileihin ja erilaisiin muovia korvaaviin ratkaisuihin.

Suomen EU-puheenjohtajakaudella aktiivista ympäristöviestintää on tarkoitus lisätä ja laajentaa koskemaan yhä useampia maita. Suomi pitää esillä bio- ja kiertotaloutta myös puheenjohtajakautensa virallisissa kokouksissa.

Lähteet: Ympäristöministeriö, Heinolan kaupunki, EU-tiedotus, biotalous.fi

%d bloggaajaa tykkää tästä: