464732360555693

Olki – biotalouden kiihdyttäjä

Olki - biotalouden tulevaisuuden raaka-aine

Vihreän kasvun biokylä -hankkeessa on tavoitteena luoda oljen toimitusverkosto teollisuuden käyttöön Päijät-Hämeeseen. Olki on viljan korsi, jota tulee viljanviljelyn sivutuotteena n. 330 tuhatta tonnia 150 kilometrin säteellä Heinolasta (Biomassa-Atlas, 2018).

Olkea on perinteisesti käytettyä koti- ja tuotantoeläinten kuivikkeena (eli makuualustana), puutarhatuotannossa esimerkiksi mansikkamaan katteena, ja kynnetty viljapeltoon syystöiden yhteydessä kuohkeuttamaan maata ja lisäämään eloperäistä ainesta maahan.

Uusimpien tutkimusten mukaan oljesta voidaan tehdä myös biopolttoaineita, ja oljen kuituja voidaan hyödyntää sellumassaisiin tuotteisiin, kuten kartonki- paperituotteisiin, sekä tekstiilien valmistamiseen.

Tuhatkunta tilallista haastateltu

Päijät-Hämeessä aloitetun oljen toimitusverkoston luomiseksi on haastateltu puhelimitse noin 900-1000 viljatilallista 8/2019-9/2020. Viljelijöiden haastattelut jatkuvat vähintään vuoden 2020 loppuun. Haastatteluissa viljelijöiltä kysytään, olisivatko he valmiita myymään olkea teollisuuden tarpeisiin, kuinka paljon ja millä ehdoilla. Haastatteluissa kysytään muun muassa, haluavatko viljelijät itse paalata oljet paaleihin ja kuljettaa niitä biojalostamolle, vai haluavatko he ulkoistaa nämä työvaiheet jalostamolle. Lisäksi haastatteluissa otetaan huomioon viljelijöitä askarruttavat asiat, jotka liittyvät usein oljen laatuun, varastointiin ja oljen paalauksen aikaisiin sääolosuhteisiin. On nähty, että toimivassa oljen toimitusverkostossa viljelijöiden kuunteleminen ja toiminnan suunnittelu heidän ehdoillaan on tärkeää.

Haastattelujen perusteella on alustavasti kerätty olkea 41 500 tonnia, ja heinää 19 000 tonnia. Biomassa-Atlaksen tietojen perusteella luonnonhoitopelloilta, peltojen suojavyöhykkeiltä ja kesantopelloilta, joiden sato on tällä hetkellä alihyödynnettyä, voitaisiin kerätä erilaista korsibiomassaa noin 175 tuhatta tonnia. Tämä korsibiomassa ei ole samaa materiaalia kuin viljan olki.

Avaintiloja haetaan

Jokaisen kunnan alueelta pyritään haastatteluissa löytämään Avaintila, joka oljen myynnistä ja logistiikasta kiinnostunut, asiantunteva viljelijä. Avaintilallisia on haastateltu tarkemmin puhelimitse tarpeiden mukaan, ja kesän 2020 aikana avaintilallisille lähetettiin nettikysely, jossa pureuduttiin tarkemmin toimitusverkoston toimintaan, vastuihin, riskeihin, oljen hintaan ja varastointiin.

Projektissa suunnitellaan myös verkkopohjainen työkalu teollisuuden ja raaka-aineen toimittajien käyttöön. Vuoden 2020 aikana on selvitetty lähtökohtia verkkotyökalun toteutukselle, ja hahmoteltu, mitä tietoja ja toimintoja verkkotyökaluun tulee.

Oljen varastointiin liittyen on tehty selvitys olkipaalien pakkaamisesta muoviin eri keinoin ja sen kustannuksista. Lisäksi pyritään löytämään keräysalueelta välivarastoja, joihin paaleja kuljetettaisiin pelloilta. Nämä välivarastot voisivat olla esimerkiksi tyhjiä hallirakennuksia tai kovapohjaisia maa-alueita.

Työpaja – viljelijät ja teollisuuden edustajat kohtaavat

Syksyllä 2020 on tarkoitus pitää ensimmäinen työpaja, jossa viljelijät ja teollisuuden edustajat kohtaavat. Työpajassa käydään läpi projektin senhetkinen tilanne  muun muassa oljen saatavuuden suhteen ja työstetään ensimmäisiä projektissa koostettuja malleja toimitusketjuista, pellolta biojalostamon portille. Tarkoituksena on keskustella toimitusketjuista ja löytää ratkaisuja pullonkauloihin ja riskeihin varautumiseen. Tähän mennessä toimitusketjuvaihtoehtoja on kaksi, ja ne sisältävät erilaisia riskejä ja vastuita viljelijöille. Ensimmäisessä mallissa viljelijä huolehtii olkien paalaamisesta ja paalien keräämisestä pellon laitaan, josta eteenpäin biojalostamo huolehtii kuljetuksesta. Toisessa mallissa biojalostamon huolehtii ulkoisella työvoimalla olkien paalaamisesta, varastoinnista ja kuljetuksesta, ja viljelijän tehtäväksi jää ainoastaan puida vilja niin, että olki jää pitkänä peltoon, sekä ilmoittaa biojalostamolle, milloin olki on paalattavissa.

Kestävää kehitystä

Taloudellinen ja ekologinen kestävyys on otettu huomioon oljen toimitusverkostossa alusta asti. Taloudellisella kestävyydellä tarkoitetaan tässä yhteydessä oljen minimi- ja maksihinnan vaihtelua, sillä sääolosuhteista ja vuosista riippuen, oljen keräämiseen liittyy erilaisia työvaiheita, joihin kuluu työtunteja, polttoaineita ja erilaisia koneita. Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan sitä, kuinka usein olkea voidaan kerätä samalta pellolta, haittaamatta pellon kasvukuntoa, vedenpitävyyttä ja eloperäisen aineen määrää. Viljelijät ovat kiinnostuneita oljen keräämisen kestävyydestä, ja nämä aiheet ovat esillä myös ensimmäisessä työpajassa.

Näiden toimenpiteiden lisäksi projektissa toteutetaan yhteenvetona aikaisempien tulosten perusteella oljen toimitusketjun ja liiketoimintaedellytysten optimointi, ja viestitään peltobiomassaa jalostavasta liiketoimintaketjusta suuremmalle yleisölle.

%d bloggaajaa tykkää tästä: