Investoria haetaan seminaarin kunnostajaksi
Voiko Heinolan kaupunki hyödyntää seminaarin rakennuksia?
Heinolan kaupunki tutkii mahdollisuuksia pelastaa Heinolan vanhan seminaarin rakennukset. Tavoitteena on löytää kiinteistölle ostaja, joka kunnostaisi rakennukset ja vuokraisi niitä uuteen käyttöön.
Kaupungin kannalta seminaarin alueen rapistuminen on merkittävä imagohaitta. Seminaarin keskeinen sijainti kaupunkirakenteessa ja alueen arvorakennukset puoltavat kohteen kehittämistä ja rakennusten kunnostamista.
Heinolan kaupunki on tähän asti seurannut sivusta kaupungin merkittävimmän kulttuurikohteen surkeaa kohtaloa. Tänä vuonna se on herännyt suojelemaan arvoperintöä. Seminaarin rakennukset on liitetty takaisin sähköverkkoon ja kiinteistöjä valvotaan nyt kaupungin toimesta.
Uutta käyttöä vanhaa korjaten
Heinolan elinvoimapalvelut on käynnistänyt yhdessä rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun kanssa alustavan selvitystyön seminaarin alueen pelastamisesta. Siinä ideoidaan seminaarialueen tulevaa käyttöä ja tutkitaan, voisiko esimerkiksi kaupungin eri palvelutoimintoja siirtää seminaarin rakennuksiin.
– Olemme tehneet alustavaa selvitystyötä kaavoitusarkkitehti Irene Överstin, kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Poskelan, vastaava rakennustarkastaja Juhan Maran sekä FCG:n rakennusasiantuntijoiden kanssa siitä miten seminaarin rakennuksia voisi hyödyntää uusiokäytössä.
– Tässä yhteydessä on arvioitu myös mitä Heinolan kaupungintalolle ja kirjastolle pitäisi tehdä, sillä myös ne odottavat isoa remonttia, kertoo elinkeinopäällikkö Timo Kaattari.
Vuokratilat taloudellisesti järkeviä
– Heinolan olisi taloudellisesti järkevää siirtää toimintoja vuokratiloihin, kierrättää kiinteistöjä yksityisten sijoittajien omistukseen ja luoda siten myös uutta yritystoimintaa Heinolaan.
– Talven aikana myytiin huutokaupan avulla hyvällä hinnalla Heinolan omistamista rakennuksista vesitorni, Heinäsaaren rakennukset ja Kylpylän alueen rakennukset. Myynti onnistui hyvin ja se vauhdittaa varmuudella kaupungin palvelujen kehitystä, ennakoi Timo Kaattari.
Peruskorjausvelka kasvaa
Heinolan kaupungintalo on tulossa elämänkaarensa päähän. Taloa odottaa peruskorjaus, jossa tulee huomioida kaupungin palvelutarpeiden muutokset ja kehitystarpeet tämän päivän tarpeita vastaavaksi.
Kaupungintalolla on seurattu huolestuneena myös rakennuksen sisäilman laatua, ilmastointi tulee myös saneerata perusteellisesti. Tuleva remontti vaatii kaupungintalon toimintojen siirtämistä väistötilohin ja pitemmäksi aikaa, sillä täydellinen peruskorjaus vaatii aikaa ja panostuksia.
Heinolan kaupungintalolle voitaisiin työryhmän tunnustelujen mukaan hakea omistajaksi kiinteistösijoittajaa ja rakennuksen käyttötarkoituksen voisi muuttaa palveluasunnoiksi ja hoivakodiksi seniorikansalaisille. Kaupungintaloon voitaisiin sijoittaa sujuvasti jopa 60 ryhmäkotipaikkaa.
Kaupungintalon kiinteistö on kooltaan hieman yli 7 000 neliötä. Nykyisen rakennuskaavan mukaan rakennustehokkuus on 0,8 ja käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä vielä noin 1 300 k-m2.
Kirjaston kehittäminen ongelmallista
Isoa remonttia ja uudistusta odottaa myös Heinolan kirjasto, joka toimii nyt sokkeloisessa vanhassa pankkikiinteistössä. Kaupungin omistamassa kiinteistössä Kauppakadulla on 2 500 neliötä kolmessa eri kerroksessa. Tilasta kirjaston käytössä on noin 1 600 neliötä
Heinolan kaupungin tarjoamien palvelujen kehitystarpeet pitää nykyisessä rakennuksessa sovittaa lähinnä kivijalkakauppojen ja asuntojen muodostamaan kokonaisuuteen.
Työryhmän mukaan nykyisiin kirjaston tiloihin tulisi hakea uusi omistaja ja sen mukana kokonaan uusi käyttötarkoitus. Tilat voisivat sopia hyvin vaikka pienmuotoiselle kauppahallille, Show Roomille tai yhteisölliseksi kokoontumistilaksi.
– Juuri nyt on oivallinen paikka tarkastella kaupungin rakennusten ja kiinteistöjen jatkokäyttöä kokonaisuutena, uudesta näkökulmasta tulevaisuuden käyttötarpeita ajatellen. Meidän pitää keskittyä kaupungin kannalta olennaisiin asioihin, sillä jokainen päivä kasvattaa korjausvelkaa, painottaa vastaava rakennustarkastaja Juha Mara.
Keskusta laajemmalle alueelle
Heinolan keskustan kehittämisen kannalta olisi järkevää keskittää kaupungin tarjoamia palveluja valmistuvan lukion läheisyyteen Maaherranpuiston viereen.
Konsulttitoimisto FCG:n mukaan kaupungintalon toiminnot voidaan sijoittaa vanhaan seminaarirakennukseen ja seminaarin johtajan rakennukseen.
Seminaarin uudemmasta päärakennuksesta voisi tehdä nykyaikaisen kirjaston, joka tarjoaisi tiloja myös tapahtumille ja aktiviteeteille. Korjauksen tai muutostyön yhteydessä uudemman päärakennuksen funkisilme voitaisiin palauttaa alkuperäiseen muotoon purkamalla siihen myöhemmin tehdyt laajennukset, mm. auditorion yläpuoliset kerrokset ja pihalle kurkottava siipirakennus.
– Mikäli kaupungintalon ja kirjaston toiminnot voitaisiin sijoittaa seminaarin alueelle, niin Heinolan lukio ja alueelle sijoittuvat kaupungin palvelut muodostaisivat julkisten palvelujen keskittymän ja keskustan asiointialue laajenisi torilta Maaherranpuistoon ja satamaan.
Uusi järjestely lisäisi luontaisesti koulujen, kaupunkilaisten ja yrityselämän yhteistyötä ja parantaisi kaupungin yleistä vetovoimaa.
– Alueesta voisi syntyä etäopiskelun ja etätyöskentelyn sekä oppilaitosten yhteinen kohtaamispaikka ja idea- ja tuotekehityshautomo uudelle tekemiselle ja uusille yrityksille. Seminaarin alue liittäisi myös sosiaali- ja terveyspalvelut yhteen ja samaan kokonaisuuteen, kiteyttää kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Poskela.
Kamarineuvos Kari-Paavo Kokki kannattaa ideaa
Esiselvityksestä on lähetetty alustava esitys myös Päijät-Hämeen alueelliselle vastuumuseolle. Kunnostamiselle ei nähdä siellä estettä, mutta rakennusten uuteen käyttötarkoitukseen museo ei ota kantaa.
Seminaarin alueen mahdollinen uusiokäyttö saa myös kamarineuvos Kari-Paavo Kokin varauksettoman hyväksynnän. Kokki ehdottaa seminaarikorttelin aidan poistamista, jolloin seminaarirakennusten piha-alue voitaisiin liittää osaksi olemassa olevaa perspektiivipuistoa. Seminaarin alueen kunnostuksella Maaherranpuisto laajenisi reilun korttelin verran ja seminaarin rakennukset avautuisivat keskustan näkymään.
– Tämä nostaisi Heinolan perspektiivipuiston sille kuuluvaan arvoon, sillä se on todellinen harvinaisuus Suomessa. Tiettävästi vain Vaasassa on vastaavanlainen rakennettu puisto.
– Seminaarin käyttöönotto uudelleen liittäisi sen jälleen osaksi heinolalaisten elämää ja toisi sinne ihmisiä, sitä vartenhan se on alun perin tehty. Samalla perspektiivipuisto saisi seminaarin rakennuksille avautuvan päätepisteen, kuvailee kamarineuvos Kokki.
Maaherranpuiston ympärillä on jo nyt vanhoihin rakennuksiin sijoitettuna Heinolan musiikkiopiston toiminnot. Puistoon rajoittuu myös ainutlaatuinen Lääninkivalteri Aschanin talo, joka on sisäsuomen vanhimpia puutaloja. Lisää väriä alueelle tuo vielä Kylpylän uimaranta, WPK-talo ja Heinolan taidemuseo sekä keväällä sijoittajalle myyty Heinolan vanhan kylpylän rakennukset. Myös Heinolan uudistettu satama-alue rakennuksineen on yhteydessä Maaherran puistoon.
Seminaarinpuisto aktiivikäyttöön
Kaavoitusarkkitehti Irene Översti näkee seminaarialueen uusiokäytön Heinolan mainetekona, joka kantaa pitkälle.
– Seminaarin alue on niin laaja, että yksityisten toimijoiden on vaikea sijoittua sinne. Seminaarin käyttöönotto olisi vahva panostus kulttuurihistorian ja kulttuuriperimän säilyttämiselle. Seminaari on merkittävä osa Heinolan kansallista kaupunkipuistoa ja alue kuuluu myös Perspektiiviin eli yhteen Heinolan valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista kulttuuriympäristöistä (RKY). Se velvoittaa ja nostaa myös alueen arvoa, näkee Översti.
Alueen asemakaava on vuodelta 1979 ja se tulee päivittää seminaarin alueen tulevia tarpeita vastaavaksi. Kaavassa on merkittyä rakennusoikeutta 13 400 k-m2, josta on käytetty 9 800 k-m2.
– Kaavan valmistelu lähtee nykyiseltä tasolta, jonka päälle kaavatyön kuluessa muotoutuu mahdollinen lisärakennusoikeus. Samoin kaavamerkinnät eli maankäyttötarkoitus muotoutuu kaavatyön kuluessa. Myös kerrosalan laskeminen on muuttunut, joten nekin tulee tarkistaa uutta rakennusoikeutta määriteltäessä, tarkentaa Irene Översti kaavoitusta.
Alustavassa ideasuunnitelmassa seminaarin vuonna 1979 valmistunut asuntola ja ruokalan laajennusosa purettaisiin, koska ne eivät ole suojeltuja eikä niille ole löydetty mielekästä jatkokäyttöä. Purettavien osien ansiosta Rauhankadun kevyen liikenteen väylää voitaisiin jatkaa uuden lukion nurkalle Seminaarinkadulle. Uudistuksella syntyisi yhtenäinen kevyenliikenteen reitti välille perhepuisto-lukio. Kevyen liikenteen reitti jatkuu vielä molemmissa suunnissa laajemmalle alueelle.
Kaupungin johto odottavalla kannalla
Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkosta ja elinvoimajohtaja Heikki Mäkilää on informoitu kehitysryhmän valmistelutyöstä. Kaupunginjohtaja Parkkonen kuuntelee avoimin mielin uusia ehdotuksia ja näkemyksiä. Erityisen kiinnostavana hän pitää vanhojen kiinteistöjen myyntiä ja uusiokäyttöä, jolloin Heinola voisi vuokrata neliöitä vain nykyisten ja tulevien tarpeiden mukaan.
Kaattarin vetämän työryhmän mukaan kehitystoimien selvitys, ideointi ehdotusten kirjaaminen tarvitsee nimetyn vastuuhenkilön ja organisaation.
– Johtaminen on tämän kokoisissa projekteissa avaintekijä ja kaupunkikehittämisellä on valmistelutyössä ratkaiseva asema, arvioi Kaattari.
Nyt esitelty alustava kehityssuunnitelma on työryhmän mukaan yksi vaihtoehto seminaarin alueen säilyttämiseksi ja kehittämiseksi.
– Emme luule, että esityksemme on välttämättä paras. Siitä saa pistää paremmaksi, hyviä kehitysehdotuksia odotetaan, esittää työryhmä yhteen ääneen.
Linkkejä:
Heinolan seminaari Wikipediassa: Heinolan seminaari
Museoviraston valtakunnallinen karttapalvelu: Heinolan seminaari
Heinolan Maaherranpuiston Heinolan perspektiivisuunnitelma
Heinolan seminaari osa kansallista kaupunkipuistoa: Heinola -kansallinen kaupunkipuisto
Lisätietoja:
Elinkeinopäällikkö Timo Kaattari
timo.kaattari@heinola.fi
Kaavoitusarkkitehti Irene Översti
irene.oversti@heinola.fi
Kaupunkisuunnittelupäällikkö Juha Poskela
juha.poskela@heinola.fi
Vastaava rakennustarkastaja Juha Mara
juha.mara@heinola.fi
