Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen: Hyvinvointialue jättää vuosittain miljoonien alijäämät Heinolaan
Hyvinvointialueen tulo pistää miettimään miten tulevaisuudesta selvitään, pohtii kaupunginjohtaja Jari Parkkonen.
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen kertoi yrittäjien syyskuun aamukahveilla heinolalaisille yrittäjille miten hyvinvointialueiden tulo vaikuttaa suomalaisiin kuntiin ja Heinolaan.
Parkkosen mukaan hyvinvointialueiden perustaminen on Suomen historian suurin liikkeiden luovutus, joka vaikuttaa todella laajasti kaikkiin kuntiin Suomessa ja vaikutukset jatkuvat vielä vuosia.
Elämä muuttuu ja uusia haasteita on kohdattava. Heinolakin on tulevaisuudessa joko ongelmakunta tai osa uutta ratkaisua, jolla mennään positiivisesti tulevaisuutta kohti. Siksi Heinola on käynnistänyt mm. kaupungin muutosohjelman, jolla tehostetaan kaupungin toimintaa ja säästetään kustannuksia.
– Meiltä lähti noin puolet henkilöstöstä, siihen liittyvä irtaimisto lähti, käytössä olevat kiinteistöt jäivät meille kiinteistöriskiksi ja ennen kaikkea iso osa tuloista lähti, koska soteen liittyvät verotulot ja asiakasmaksut lähtivät, kiteytti Jari Parkkonen.
– Normaalioloissa Heinolan tulot ja menot olivat sellaisessa tasapainossa, että meillä oli 2-4 miljoonaa ylijäämää. Sillä kaupungin palveluja on kehitetty ja investoitu uusiin asioihin. Nyt meidän tuloista ja menoista syntyy 2-3 miljoonaa alijäämää vuosittain ja tämän kanssa on juuri nyt tultava toimeen, tarkensi kaupunginjohtaja Jari Parkkonen.
Heinola ennakoi rajua muutosta ja aloitti kaupungin muutosohjelman valmistelun, jolla kaupungin toiminnot niputetaan pääasiassa kahteen toimialaan, hyvinvointi- ja ympäristö- ja lupapalveluihin. Yrittäjien kohdalla tämä tarkoittaa mm. sitä, että elinvoimapalvelut sulautetaan osaksi kaupungin teknistä toimea ja hyvinvointipalveluja. Tämä ei välttämättä ole huono ratkaisu, sillä yrittäjät saavat yhä enemmän palveluja ja apua yhdeltä luukulta ja maakunnallista yhteistyöstä lisätään Ladecin kanssa Lahdessa.
Hyvinvointialueen heijastusvaikutukset eivät ole ainoa kaupungin murhe lähivuosia, sillä heinolalaisten ikääntyminen tuo tullessaan myös isoja haasteita.
– Heinolan asukasluku vähenee vääjäämättä ja se käynnistyi jo 90-luvun alussa ja jatkuu edelleen. Nyt heinolalaisia kuolee vuosittain noin 200 henkeä ja uusia lapsia syntyy 60-80.
Heinolalaisten mediaani-ikä oli. vielä 1980-luvullla n. 35 vuoden tasolla, nyt se on yli 50 vuotta. Heinola ei ole yksin tämän muutoksen kanssa, sillä sama tilanne on kaikkialla Suomessa. Suurilla paikkakunnilla asiaa helpottaa Suomen sisäinen muuttoliike ja ennen kaikkea työperäinen maahanmuutto, kertoo Parkkonen.
Kaupunginjohtajan mukaan Heinolan pitää pystyä hyödyntämään lähivuosina vahvuuksiaan. Osa näistä vahvuuksista on ollut Heinolalla käytössään jo 200 vuotta sitten.
Heinola on perustettu liikenteellisesti hyvään paikkaan, puuvaltaiselle alueelle luonnonkauniille paikalle järvi-Suomen rajalle.
Nämä ovat Parkkosen mukaan vahvuustekijöitä edelleen mm. matkailupalvelujen kehittämisessä ja Heinolan markkinoinnissa turvallisena ja hyviä palveluja tarjoavana asuinpaikkana esimerkiksi aktiiviselle senioriväestölle. Myös Heinolan perinteet monialaisesta teollisuudesta tarjoavat hyvän pohjan tarttua uusiin asioihin.
Kuuntele kaupunginjohtaja Jari Parkkosen ajankohtaiskatsaus kokonaisuudessaan oheisesta podcastista.
