Heinolan historiaa

Luonto ja sijainti Heinolan vahvuudet

Heinola on syntynyt vajaa 7 000 vuotta sitten, kun jättimäinen järvi Saimaa-Päijänne jakaantui kahdeksi vesialueeksi vesien puhkaistessa väylän Salpausselän harjuun nykyisen Heinolan kohdalla. Syntyi Päijänteen vesistö, nykyinen Kymijoki ja Jyrängön virta, joka johdatti vedet Kymenlaakson kautta Suomenlahteen.

Heinolan seutu oli pitkään eränkäyntialuetta, jossa liikkui säännöllisesti metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvää asustusta Heinolan alueelle tuli vasta keskiajalla. Hämeen Härkätien varteen syntyi Vierumäen kylä, jota seurasi vakituisten asumusten synty Jyränköön ja Lusiin. Ensimmäinen kirkko valmistui pitäjään vuonna 1755.

Heinola nousi Pohjoismaiden kartalle vuonna 1776, kun kuningas Kustaa III uudisti lääninjakoa ja perusti uuden hallintopaikan, maaherran residenssin Heinolaan. Heinolasta tuli talouden ja hallinnon keskus, jonne ryhdyttiin rakentamaan hallintorakennuksia ja palveluja. Mahtikäskystä syntyneen residenssin asukasluku nousi 1800-luvulla jo lähelle tuhatta asukasta.

Vireä ja vilkas Kymenkartanon residenssi menetti asemansa, kun Venäjän suuriruhtinaskunnan raja siirtyi syvemmälle itään. Lääninjaon uudistuksen yhteydessä ja residenssi muutti Heinolasta Mikkeliin. Lohdutukseksi keisari Nikolai I antoi Heinolalle kuitenkin kaupunkioikeudet vuonna1839.

Pikkukaupungin elämä jatkui uneliaana 1800-luvun lopulle, jolloin Heinolaan perustettiin kylpylaitos (1891) ja opettajaseminaari (1899). Taloudellisesti kylpylaitos osoittautui kannattamattomaksi, vaikka se hetken kukoistikin 1. maailmansodan aikaan. Laitoksen välillinen merkitys oli taloudellista huomattavampi, sillä Heinola sai pysyvän maineen eloisana kesäkaupunkina. Opettajaseminaarista ehti vuoteen 1972 mennessä valmistua yli 3 500 opettajaa. Seminaarin henkistä antia Heinolalle ei käy rahassa mittaaminen.

Höyrylaivat kuljettivat kylpyvieraita ja tavaroita Heinolaan jo 1800-luvun lopulla. Eräs matkailija kuvaili alkukesän Heinolaa tuoksuvaksi vaahtopilveksi, niin paljon kaupungissa oli kukkivia omenapuita.

Rautatie saatiin 1932. Kauniista rautatiesillasta muodostui Heinolan vaakunaan saakka yltänyt symboli.

Suomen itsenäistymisen jälkimainingeissa syntynyt kansalaissota kosketti verisesti Heinolan seutua, kun valkoiset ja punaiset ottivat yhteen mm. Vierumäellä. Myös toisen maailmansodan laineet huuhtoivat Heinolaa, kun venäläiset pommittivat Heinolan kaupunkia ja Jyrängön rautatiesiltaa.

Heinola kasvoi toisen maailmansodan jälkeen voimakkaasti, kun Heinolaan ja maalaiskuntaan sijoitettu Karjalan siirtoväestö kaksinkertaisti paikkakunnan väkimäärän. Heinolaan muutettiin myös työn perässä, minkä seurauksena Heinolaan ryhdyttiin rakentamaan myös kerrostalolähiöitä.

Työtä tarjosivat suuret puunjalostus- ja tekstiiliteollisuuslaitokset, joita rakennettiin 1950-luvulta lähtien. Myös metalliteollisuus kasvoi ja kehittyi alueella voimakkaasti. Heinolasta olivat lähtöisin mm. kaikkien tuntemat Heteka-sängyt sekä Högforsin liedet ja kattilat. Koottiinpa Heinolassa myös kaiken kansa kuplavolkkareita.

Kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät pitkän valmistelun jälkeen vuonna 1997, mikä kasvatti kaupungin väkiluvun yli 20 000 asukkaaseen.

Uusi Tähtiniemen silta avattiin liikenteelle 1993 ja moottoritie muutama vuosi myöhemmin. Niin vaipuivat historian hämärään legendaariset Heinolan juhannusruuhkat!

Yhteiskunnan suuret rakennemuutokset ja teollisuuden voimakas murros ovat vaikuttaneet myös Heinolan kehitykseen. Asukasluku on hiipunut hiljaa väestön ikääntyessä ja nuorten siirtyessä suuriin kasvukeskuksiin.

Moottoritien ulottuminen pääkaupungista Heinolaan on kuitenkin tarjonnut Heinolalle mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa. Perinteinen metsäteollisuus ja siitä jalostunut biotalous ovat Heinolan kasvuaihioita. Myös Heinolan seudun puhdas luonto Salpausselän harjujen kupeessa tarjoaa hyvän mahdollisuuden matkailuelinkeinon kehittämiselle.

Lähteet: Heinolan historia, Heinolan kaupunginmuseo, Kansalliskirjaston digiarkisto

Heinolan Sahaniemessä on ollut puunjalostusteollisuutta jo vuodesta 1937 lähtien.
%d bloggaajaa tykkää tästä: