Heinolan kilpailukyky on suurelta osalta luonnon luomaa. Heinolan seudulla metsän kasvu on runsasta ja poikkeuksellisen hyvälaatuista. Tämä on taannut aikanaan suuret metsäteollisuuden investoinnit Heinolaan. Heinolassa on rantaviivaa lähes tuhat kilometriä. Jyrängön virta on huolehtinut kuljetuksista jo ennen maanteitä. Kaupungit, kulkuväylät ja kauppapaikat ovat syntyneet veden äärelle liikenteen solmukohtiin. Heinolan teollisuus Lue lisää…
Heinolan kaupunki on jo usean vuoden ajan tehnyt yhteistyötä vihreän Heinolan kehityshankkeissa eri yliopistojen kanssa. Erittäin tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyö on ollut ja on edelleen Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) kanssa. LUT:n kanssa on tutkittu mm. oljen hyötykäyttöä Kestävän kasvun Biokylä -hankkeessa ja nyt uuttamisteknologioihin liittyen Extra-CT hankkeessa. LUT on vastavuoroisesti teettänyt Lue lisää…
https://youtu.be/1L2SABLmQ_Q Tutkimuksesta voimaa bio- ja kiertotalouden hankkeille Heinolan kaupunki on vuodesta 2014 lähtien koonnut ja organisoinut bio- ja kiertotalouden kehityshankkeita, johon se on kutsunut mukaan paikkakunnan ja Suomen kärkiyrityksiä. Kehitys- ja tutkimushankkeita on toteutettu yhdessä Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston, Aalto yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa, mukana tutkimustyössä on myös ollut merkittävällä
Heinola mukana bio- ja kiertotalouden innovaatioketjusssa 1 % Enemmän ruokaa 1 % Enemmän energiaa 1 % Enemmän vettä Biotalous on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuden kehitysalueista ja sillä on suuri vaikutus Suomen taloudelle. Tuotot biotaloudessa ovat tällä hetkellä yli 60 miljardia euroa vuodessa eli reilut 15 prosenttia taloudesta ja työllistämisvaikutukset ovat
Heinola on mukana laajalla rintamalla kehittämässä uutta liiketoimintaa bio- ja kiertotalouden innovaatioketjussa maakuntaan. Vetureina toimivat kansainväliset yritykset Stora Enso ja Versowood tarjoavat osaamisellaan ja kehityspanoksillaan hyvät lähtökohdat yhteistyön kehittämiselle paikkakunnalla jo toimiville ja uusille yrityksille. Molemmat yritykset ovat avoimin mielin kasvattamassa biotaloutta paikkakunnalle. BioHub Heinola -hanke käynnistyi konkreettisesti vuonna 2017,
Heinolan kaupunki on kumppanina Interreg Europe -ohjelman kansainvälisessä SME Power -hankkeessa. Sen tavoitteena on edistää maakunnan yritysten energiatehokkuutta kehittämällä tuki-instrumentteja ja vaihtamalla siihen liittyviä parhaita käytäntöjä ja kokemuksia. Pääkohderyhmänä ovat ei-energiaintensiiviset pk-yritykset. SME POWER -hankkeen yleisenä tavoitteena on varmistaa, että vähähiiliseen talouteen liittyvää julkista tukipolitiikkaa osallistuvilla alueilla ja koko EU:ssa
Vihreän kasvun biokylä -hanke on Heinolan kaupungin, LAB-ammattikorkeakoulun sekä LUT-yliopiston toteuttama yhteistyöhanke, jonka päätavoitteena on lisätä maatalousyritysten kannattavuutta ja keskinäistä yhteistyötä sekä kehittää uusia biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia Päijät-Hämeessä. Hankkeessa selvitetään, miten olkeen pohjautuva biojalostus saadaan Päijät-Hämeessä kannattavaksi ja millä reunaehdoilla. Samalla toimitusketju ja prosessi halutaan saada ensimmäistä kertaa Suomessa toimivaksi. Olki
Kaupunkien keskustojen elinvoima on laskenut lähes kaikkialla Suomessa. Kauppojen vähentyessä ravintolat ovat säilyttäneet asemansa ja vapautuneisiin liiketiloihin sijoittuu nyt toimistoja ja muita palveluita, käy ilmi Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK ry) uusimmasta elinvoimalaskennasta. Elinvoimaluvun vuosimuutos oli viidessä vuodessa keskimäärin – 3,7 %. Pienemmissä kaupungeissa lasku oli hieman isompia kaupunkeja voimakkaampaa. Syynä
Tämä tarina on kutsu kävelyretkelle kauniiseen Heinolaan Teit meistä kauniin -elokuvan kuvauspaikkojen sekä Apulannan ja 90-luvun nostalgian hengessä. Elokuvan ohjaaja Tuukka Temonen kertoo tarinan videoilla kaupunkiin liittyviä omia muistojaan ja kertaa elokuvaprojektin keskeisiä tapahtumia. Mukana retkellä on elokuvan järjestäjänä ja Apulannan matkassa roudarina ensimmäisinä vuosina kiertänyt Henri Saari. Tunnin mittainen
Heinola on pieni kaupunki suurella musiikkihistorialla. Legendaaristen Jyrää-konserttien kaikuessa Rantapuistossa, soi kaupungin lukuisilla soittokämpillä punk ja rock, kun kymmenet kellaribändit tekivät musiikkia ja suunnittelivat läpimurtoaan. Erään bändin kolmen nuoren miehen vimma oli pysäyttämätöntä ja Apulanta-leka löi itsensä läpi Suomen musiikkitaivaan suurimmaksi rock-bändiksi. Kymmenen vuotta Apulannan riveissä soittanut Tuukka Temonen jätti