Puhujahaastattelussa Arto Martonen, BOA Group Oy

Miten maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa yrityksenne toimintaan? 

Yksi asia mihin maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut, on rahoituksen vaikeutuminen. Pankit ovat varovaisempia ja päätöksien tekeminen on hidastunut. Tällä on vaikutusta esimerkiksi kiinteistöjen kehittämiseen korjausvelan ollessa suuri. Ison mittakaavan hankkeet, jotka vaativat suurta rahoitusta ovat siksi alkuvuoden jälkeen vaikeutuneet ja niiden kehittämisen prosessi on hidastunut.

Helmikuussa alkaneen Venäjän hyökkäyssodan jälkeen, Suomi koettiin riskialueena Venäjän kanssa yhteisen itärajan vuoksi. Suomesta vetäytyi suuri osa kansainvälisestä rahoituksesta, jota vielä viime vuonna hakeutunut Suomeen. Suomessa oli useita hyvän investointikyvyn omaamia ulkomaisia sijoittajia, jotka etsivät infra- ja kiinteistökohteita, jotka ovat stabiileja ja matalampi riskisiä verrattuna muihin sijoitusluokkiin.

Tämän kaiken päälle on ollut korona, jonka vaikutukset tiedetään. Se on vaikeuttanut eri toimialojen ja yritysten toimintaa, mikä on edelleen kaventanut pankkien riskinottokykyä. Pankit pelkäävät luottotappioita, joten prosessit ovat paljon kireämpiä kuin aikaisemmin. 

Jos ja kun Suomi pääsee Nato-jäsenmaaksi, uskon että se parantaa tätä tilannetta ainakin kansainvälisten toimijoiden kanssa merkittävästi. Uskon, että NATO-hyväksymisen jälkeen saamme kansainväliset sijoittajat takaisin markkinalle, mikä parantaa kilpailua lisäämällä pääomia määrää markkinoilla ja lisää kilpailua.

“Meille maailmanpoliittinen tilanne näkyy lähinnä prosessien hitautena, kun järjestelemme niin pääomia ja jatkorahoitusta hankkeille. Päätöstenteot kestävät pitkään ja vaihtoehtoja on vähemmän kuin aikaisemmin.” 

Miten vastuullisuus näkyy arjen toiminnassanne?

Se näkyy kaikessa, mitä me teemme. Yritys ei voi nykyaikana menestyä, jos se ei ole vastuullinen, se on kaiken lähtökohta. 

Jos asiaa tarkastelee ESG termeillä, niin sitten se tarkoittaa, että yrityksen toiminta on fiksua ympäristölle, ottaa ihmiset ja yhteiskunnan huomioon. Sekä asiakkaista että omasta henkilöstöstä pidetään parempaa huolta, mikä parantaa työkykyä ja siten elämänlaatua. Jokaisella yrityksellä pitäisi olla itseensä suurempi merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle.

Kaikki liiketoiminta mitä BOA Group tekee, hankkeet ja yritykset mihin me sijoitamme, pitää olla vastuullista. Sekä tietenkin meidän oma toimintamme.

Myös, kun katsoo näitä kiinteistöhankkeita, mitä me teemme, niin siinä pitää katsoa sitä vastuullisuutta läpi niiden koko elinkaaren. Ei vaan nykyhetkeä, vaan vähän pidemmälle katsottua. Oma yleinen ajatus on, että vähemmän puhetta, enemmän tekoja. 

“Jos ei ole vastuullinen niin ei pärjää, liiketoiminnassa on minun väitteeni.” 

Ensin puhuttiin viimeiset 10 vuotta digitaalisuudesta, niin nykyäänhän mielestäni vastuullisuus on uusi digitaalisuus. Kaikkien yritysten pitäisi tehdä tämmöinen vastuullisuusremontti, kuten tekivät aikaisemmin teknologiaremontteja. 

Vastuullisuus tulee mielestäni ensin yrityksen omistajien kautta ja sitten yrityksen hallituksen kautta strategiasta yrityksen toiminnaksi. Kun röntgen valaisee yrityksen toiminnan läpikotaisin, pitää analysoida, samalla kun katsotaan taloutta ja liiketoiminnan juridiikka, myös yrityksen vastuullisuus ja etiikka. 

Kun teemme sijoituspäätöstä yritykseen, tarkastelemme myös, että kohtaavatko yrittäjän, ja yrityksen arvot, meidän arvojemme kanssa. Se on lähtökohta mille toimintaa luodaan. Siksi arvot ovat esimerkiksi tärkeämpi kuin vaikka yrityksen strategia. 

Miten vastuullisuus haastaa arvokiinteistöjen jalostusta tulevaisuudessa

Tällaisissa hankkeissa pitää tasapainoilla kulttuurihistorian ja arkkitehtuurin ja parhaiden ympäristövalintojen välimaastossa. Toisaalta se on hyvä, mitä enemmän kohdetta säästetään, niin sitä parempi, mikä yleensä näissä kulttuurihistoriallisia hankkeessa on hyvä. 

Jos rakennetaan ja uusitaan niin pitää miettiä prosesseja ja materiaalin käyttöä. Esimerkiksi puun käyttöä pitäisi olla mahdollisimman paljon, koska myös käsittelynä se sitoo hiiltä. Puu on kevyttä ja helppo työstää sitoo hiiltä koko elinkaaren ajan, niin on katsottava hiilijalanjäljen lisäksi hiilikädenjälkeä.  

Rakennusteollisuus ja kiinteistökehittäminen on menossa yhä enemmän komponenttien käyttöön ja tehdas rakentamiseen, tällöin tulee miettiä, miten korjataan tai rakennetaan? Valmistetaanko osat tehtaalla vai työmaalla, miten se tuodaan sinne paikan päälle kauan se kestää ja mitä tapahtuu sen jälkeen, kun se onkin korjattu tai rakennettu valmiiksi? Miten materiaali käyttäytyy, miten sitä pitää uudistaa, ylläpitää tai korjata, kuinka kestävä se on ja miten ympäristöystävällinen se on? 

Kiinteistötekniikka ja energiaratkaisut, ovat myös isossa roolissa. Miten niitä kiinteistöjä käytetään, kuinka fiksu ratkaisu se on ja mitkä ovat esimerkiksi lämmitysmuodot. Miten isojen rakennusten käyttöä optimoidaan käyttäjän mukaan?

“Arvokiinteistöt ovat monitahoisempia, koska tällaisissa kohteissa suojelu ja kaavoitus niin on paljon säädellympää, kuin esimerkiksi uudisrakentamisessa.”