Pieni kaupunki – iso elämys vapaa-ajalla
Pieniä retkiä, isoja elämyksiä Heinolassa
Pieni kaupunki tarjoaa isoja elämyksiä ympäri vuoden.
Kun palvelut ovat lähellä ja etäisyydet lyhyet, on helppoa tehdä yksin tai yhdessä retkiä lähikohteisiin.
Heinolalainen ei istu ruuhkissa. Työssäkäyvä perheenisä tai -äiti ehtii viettää aikaa perheen kanssa kotona ja harrastuksissa.
Tähtiniemen silta
Heinolan Tähtiniemen silta E75-moottoritiellä on Heinolan tunnetuin ja kuvatuin maamerkki. Tähtiniemen silta oli valmistuessaan vuonna 1993 Suomen pisin, pituutta on 924 metriä. Myöhemmin valmistunut Raippaluodon silta pitää nykyisin kärkisijaa, mutta Tähtiniemen silta on edelleen kokonaiskooltaan Suomen suurin.
Silta ylittää Ruotsalaisen Tähtiniemen kohdalta. Vaakasuunnassa kaareva silta on kansainvälisestikin erikoisuus lajissaan. Tähtiniemen sillan pylonit nousevat 105 metrin korkeuteen ja muodostavat H-kirjaimen.
Moottoriurheilukeskus Komostenkylässä
Komostenkylän moottoriurheilukeskuksen monipuolinen motocrossrata on moottoriurheilun ystäville tuttu. Heinolassa on vuosien varrella järjestetty useita motocrossin ja enduron MM- ja EM-tason kilpailutapahtumia sekä maaratakilpailuja. Heinolan Moottorikerho on tunnettu hyvistä tapahtumajärjestelyistään.
Myös maan parhaat jokkis-kuljettajat ovat kisailleet Komostenkylän JM-radalla Heinolan Urheiluautoilijoiden järjestämissä kilpailuissa.
Frisbeegolf – Heinola DiscGolfPark World
Heinolassa on yksi maamme tunnetuimmista frisbeegolf-radoista, Heinola DiscGolfPark World.
Alueella on yhteensä yhdeksän rataa, joista kovatasoisin on 21-väyläinen pro-rata. Radalla järjestetään runsaasti kilpailuja kauden aikana, mutta tilaa on myös vähemmän tosissaan pelaavien lajiin tutustumiselle.
Toimintaa ylläpitää Lords of DiscGolf ry. Yhdistys järjestää frisbeegolfia mottonsa mukaan rennossa ja reilussa urheiluhengessä.
Heinolan frisbeegolf-radat kuuluvat lajissaan Suomen parhaimmistoon. Heinolan tunnetuin pelaaja on lajin kaksinkertainen Suomen mestari Pasi Koivu, joka nykyään myös suunnittelee frisbeegolf-ratoja.
Heinolan jäähalli
Heinolan jäähallilla on kaukalon lisäksi budo-, paini-, peili- ja kuntosalit sekä ilma-aserata ampujille. Hallissa harjoittelee ja pelaa jääkiekkoa legendaarinen Heinolan Peliitat sekä useita juniorijoukkueita. Jäähalli on myös Heinolan taitoluistelijoiden ja ringeten harrastajien tärkeä harjoitus- ja kilpailupaikka.
Heinolan jääurheiluseurat jarjestävät lapsille ja nuorille ympärivuotisesti ohjattua liikuntaa.
Osoite: Urheilukatu 2
Heinolan uimahalli
Heinolan uimahalli tarjoaa monipuoliset tilat ja palvelut uintiin, saunomiseen, kuntoiluun ja ryhmäliikuntaan. Uimahallilla järjestetään toimintaa kaikenikäisille vauvauinnista seniorijumppaan.
Uimahallin pääallas on 25 metriä pitkä kuusiratainen Kuntoallas, josta kaksi rataa on varattu vesijuoksulle. Terapia-allas Rento sisältää neljä vesihierontapistettä ja vesijumppa-altaan. Lapset viihtyvät matalassa Muksu-altaassa ja rentoutumista tarjoaa poreallas Kupla.
Uimahallista löytyy myös kahvio ja kokouksille varattu kabinetti.
Kunnossa kaiken ikää (KKI) -liikuntapalvelu järjestää viikoittain 30 ohjattua ryhmäliikuntatuntia peilisalissa ja allastiloissa. Eläkeläisille ja soveltavaa liikuntaa tarvitseville on puolestaan tarjolla 40 viikoittaista ryhmää.
Osoite: Urheilukatu 3
Heinolan lintuhoitola
Heinolan lintuhoitola on yksi Heinolan tunnetuimpia matkailijoiden vierailukohteita.
Heinolan lintuhoitolassa on hoidettu loukkaantuneita luonnonvaraisia lintuja jo vuodesta 1963. Vuosittain hoitoon tulee noin 200–250 lintua, joista 30–40 % pystytään palauttamaan luontoon. Ne, joita ei voida syystä tai toisesta vapauttaa, jäävät tarhalle asumaan.
Kotimaisten lintujen lisäksi on nähtävänä erilaisia papukaijoja, jotka tulevat lintuhoitolaan erilaisten pitovaikeuksien vuoksi.
Heinolan lintuhoitolan uuden, osittain lahjarahoituksen avulla rakennetun, vesilintutalon avajaisia vietettiin lokakuussa 2020. Samassa yhteydessä lintutarha-nimi muutettiin toimintaa paremmin kuvaavaksi lintuhoitolaksi.
Heinolan lintuhoitolaan pääsee tutustumaan nyt ympäri vuoden. Se on Suomen ainoa virallinen lintuhoitola ja myös suosittu luokkaretkikohde.
Osoite: A. F. Airon Katu 3
Orientaalinen Harjupaviljonki
Heinolan Harjupaviljonki vie vieraat Heinolan kylpyläajan kulttuuriympäristöön.
Vuonna 1900 valmistuneen paviljongin suunnittelivat helsinkiläisen arkktehtitoimiston arkkitehdit Bertel Jung, Waldemar Andersin ja Oscar Bomanson. Paviljonki rakennettiin alun perin vuonna 1892 perustetun Heinolan kylpylän vieraiden kävelyretkien virkistäytymispaikaksi.
Harjupaviljonki on nykyisin vanhaa aikaa henkivä ja tunnelmallinen vohveliravintola. Se toimii myös juhla- ja näyttelytilana: alakertaan mahtuu 90 henkilöä ja yläkerran kabinetissa voi illallistaa 30 henkeä. Yläkerrassa järjetestetään myös pienimuotoisia taidenäyttelyitä kesäisin.
Osoite: Kauppakatu 30
Satama
Heinolan satama on Heinolasta Kalkkisiin, Vuolenkoskelle tai Kimolan kautta Kouvolaan risteilevän M/S Pyhäjärven kotisatama. Heinolan satamassa pysähtyvät kesäisin myös Heinolaan liikennöivät laivat Lahdesta ja Jyväskylästä.
Heinolan vierasvenesatama oli vuosina 1991–2009 arvostettu sinilippusatama. Satamassa on veneilijöille tarkoitettu polttoaineen tankkauspiste, vierasvenelaitureita sekä wc- ja suihkutilat matkailijoille. Myös Kylpylän uimaranta on aivan vieressä.
Satamassa toimii myös Ravintola RantaCasino ja Kahvila Tyyrpuuri. Heinolan torille kävelee satamasta viidessä minuutissa.
Kesäisin satamassa järjestetään tapahtumia, kuten esimerkiksi jokavuotiset Kalamarkkinat.
Osoite: Maaherrankatu 2
Kauppatori
Tori on Heinolan kaupungin sydän. Erityisesti kesällä tori on vilkas kauppapaikka sekä läheltä ja kaukaa Heinolaan tulevien tapaamispaikka. Mikä onkaan parempi tapa viettää aurinkoista kesäpäivää kuin ostaa tuoreita mansikoita ja herneitä, ja nauttia kuppi kahvia tuoreen munkin kanssa.
Heinolan torilla järjestetään aina kuukauden ensimmäisenä perjantaina markkinat. Heinolan torilla on aikanaan annettu maankuulu lupaus ”Vappusatasesta” Antti Rinteen toimesta.
Torilla on myös kuvattu Risto Jarvan ohjaamaa elokuvaa Jäniksen vuosi (1977) ja Tuukka Temosen ohjaamaa elokuvaa Teit meistä kauniin (2016).
Vesitorni Heinolan harjulla
Arkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema vesitorni valmistui vuonna 1951, ja kahvilatoiminnan aloitti Itä-Hämeen Matkailuyhdistys vuonna 1954. Vilkkaimpina alkuvuosina vesitornissa kävi vierailijoita jopa 20 000 vuodessa. Vesitornin hississä on moni heinolalainen kokenut aikoinaan ensimmäisen hissikyytinsä, koska tornin hissi oli ensimmäinen, jota tavallinen kansa pääsi – pääsymaksua vastaan kylläkin – kokeilemaan.
Nykyisin Café Torni on avoinna kesäisin ja sesonkiaikoina. Tila on myös vuokrattavissa juhlakäyttöön. Torniin on aukioloaikoina vapaa pääsy.
Heinolan vesitornissa on vuosien aikana toiminut muun muassa Heinolan kaupungin virastoja, se on ollut näyttelytilana, ja siellä on pitänyt pesää Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys. Se oli myös orkideapuutarha, ja on sieltä lähetetty eetteriin Radio Heinolan paikallislähetystäkin.
Heinolan kesäteatteri
Kokonaan katetun kesäteatterin lavalla esiintyvät joka kesä suositut, kotimaiset eturivin näyttelijät. Näytöksiä on kesä–heinäkuussa 40, ja kerralla katsomoon mahtuu yli 700 ihmistä. Kesäteatteri on tunnettu musikaaleista ja komedioista.
Heinolan kesäteatteri sijaitsee Rantapuistossa Kymijoen rannalla. Samaan pihapiiriin kuuluvat Heinolan taidemuseo ja WPK-talo.
Osoite: Kymenkartanonkatu 2
Heinolassa Jyrää
Legendaarisen Heinolassa Jyrää -puistokonsertin letkeän kesäinen pikniktunnelma valloittaa Heinolan Rantapuiston joka elokuu. Maamme eturivin bändit ja solistit sykkivät suoraan sydämeen.
Konserttieväät löytyvät Jyrää-alueen vierestä: koko viikonlopun on tarjolla kansainvälistä katukeittiötunnelmaa, kun Street Food Festival tuo mukanaan maamme parhaita katukeittiöitä.
Siltasaari virran varrella
Siltasaari Jyrängön virran varrella on osa jääkauden muodostamaa Heinolanharjua. Muinaisen Päijänteen vedet mursivat uoman Päijänteeltä Kymijoelle yli 5 000 vuotta sitten, kun Päijänteen ja Saimaan vesistöt erottuivat toisistaan.
Siltasaarta on käytetty vesistön ylityspaikkana jo vuosisatoja sitten kun Hämeen linnan ja Olavinlinnan välille alkoi kehittyä yhtenäinen reitti. Ensimmäinen silta tehtiin 1800-luvun alussa, ja rinnalle tehtiin 1930-luvulla myös rautatiesilta.
Siltasaaressa toimi 1800-luvulla mm. tunnettu panimo- ja viinatehdas. 1900-luvulla saari siirtyi kunnallisneuvos Niilo Helanderille, joka rakensi saareen useita rakennuksia. Valtaosa niistä tuhoutui tulipalossa Neuvostoliiton pommittaessa Heinolaa toisessa maailmansodassa. Rakennuksista on edelleen jäljellä vanha sauna/huvimaja, joka on kunnostettu nykyiseen käyttötarkoitukseensa kahvilaksi tilan alkuperäistä henkeä ja arkkitehtuuria kunnioittaen.
Tiloissa toimii kesäisin avoinna oleva Cafe Kailas.
Kansallinen kaupunkipuisto
Heinola on yksi kahdeksasta Suomen kaupungista, joka on saanut ympäristöministeriön myöntämän Kansallinen kaupunkipuisto -nimityksen. Kaupunkipuisto on täynnä houkuttelevia mahdollisuuksia nauttia luonnosta, hoidetuista viheralueista sekä kaupunkikulttuurin ja rakennetun ympäristön helmistä.
Kylpylän uimaranta
Kylpylän uimaranta Jyrängön virran rannalla, keskellä kaupunkia, on virkistäytymisen keidas. Puhtaat hiekkarannat ja palvelut ovat maksutta kaikkien käytössä.
Kylpylän uimaranta toimii ympärivuotisesti, sillä talvikaudella jäistä vapaa virta toimii talviuintipaikkana. Pukukoppien käyttö talviaikana edellyttää Heinolan Talviuimarit ry:n jäsenyyttä.
Kylpylän uimarannan varustus:
- pukeutumis-, suihku- ja wc-tilat
- kioskikahvio
- uinninvalvonta virallisina aukioloaikoina (klo 10–18)
- lasten leikkialue
- hyppytelineet
- rantalentopallokenttä
- nurmialueet auringonottoon
Heinolassa riittää uimarantoja, esimerkiksi Uudenriihenlampi, joka tunnetaan paremmin Lemmenlampena. Se on kätevästi pururadan varressa. Kesällä parasta on pulahtaa lempeään lampeen juoksulenkin jälkeen.
Linkin takaa löydät listan pienistä uima- ja virkistysrannoista.
Lue lisää.
Lue lisää asukkaiden Heinolasta
