Osta vesitorni järvinäköalalla
Osta oma vesitorni järvinäköalalla
Haluaisitko asua tai pitää yritystä omassa ”tornitalossa” keskellä idyllistä pikkukaupunkia? Heinolan kaupunki myy aikaisemmin vesitornina palvelleen maamerkin Heinolan harjulta. Vesitornin ylimmässä kerroksessa toimii näköalakahvila, joka on edelleen suosittu matkailukohde.
Kahvilasta on huikeat näkymät Jyrängön virralle; alavirtaan Konnivedelle ja ylävirtaan Ruotsalaiselle. Heinola siltoineen ja ruutukaavoineen ympäröi kaupungin perinteistä kiintopistettä. Vesitorni on 45 metriä korkea maan pinnasta. Jyrängön virrasta se on 80 metriä ja meren pinnasta 157 metriä ylempänä.
Kahvilalla on pitkät perinteet – se avasi ovensa jo vuonna 1954. Kahvilatoiminnan aloitti Itä-Hämeen Matkailuyhdistys. Vilkkaimpina vuosina vesitornissa kävi vierailijoita jopa 20 000 vuodessa. Nykyisin Café Torni on avoinna kesäisin ja sesonkiaikoina.
Vesitornin hississä on moni heinolalainen kokenut aikoinaan ensimmäisen hissikyytinsä, koska se oli ensimmäinen, jota tavallinen kansa pääsi kokeilemaan. Hissi on modernisoitu.
Vesitorni on myös oivallinen kuntoilijan treenipaikka, sillä tornin seitsemänteen kerrokseen voi kiivetä 178 askelmaa. Rasitusta voi kasvattaa kiipeämällä ensin portaita Heinolan harjulle joko Ratakadulta tai Kirkkokadulta.
Heinolan vesitorni edustaa rakennustyyliltään lähinnä funktionalismia, ja se on suojeltu ja kuuluu Heinolan kansalliseen kaupunkipuistoon. Rakennus on arkkitehti Kaarlo Könösen suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1951. Kaarlo Könönen toimi vuosina 1929–1955 Lahden kaupunginarkkitehtinä. Hän oli saanut oppeja mm. Eliel Saariselta, jonka toimistossa Hvitträskissä työskenteli nuorena arkkitehtinä.
Heinolan vesitornin käyttötarkoitusta voi muuttaa ja kehittää. Heinolan kaupunki lupaa suhtautua myönteisesti uusiin kehitysajatuksiin. Vesitorniin voi tulevaisuudessa innovoida vaikkapa moderneja asuntoja tai uusia palveluja.
Vesitornin maapohja jää kaupungin omistukseen. Kaupunki on valmis tekemään tontista pitkäaikaisen vuokrasopimuksen.
Usein kysyttyä (tarkennettu 23.2.2021)
- Vesitornin käyttökustannuksia
- Kaukolämpö: n. 10 000 €/v
- Sähkö: n. 15 000 €/v
– Sisältää nykyisten käyttäjien ts. kaupungin ja vuokralaisten käyttämän sähkön
– Käyttäjät maksavat sähköstä vuokrasopimuksissa määritellyllä tavalla - Vesi, jätevesi, jätemaksut, hissin huolto jne. kustannukset n. 2000 €/v (riippuu kulutuksesta)
- Sähkönkulutus selittyy osittain vuokralla olevien teleoperaattoreiden laitteista.
- Ulkopuolisia vuokrasopimuksia, jotka ovat voimassa v. 2021 loppuun.
- Ulkopuolisten vuokrasopimusten jatkosta voi neuvotella kaupan jälkeen.
- Vuokralla Heinolan kaupungin omia toimintoja, joiden loppumisesta tai jatkosta voidaan sopia kaupan solmimisen yhteydessä.
- Vuokratulot noin 8 000 euroa vuodessa.
- Vesitornin ylin kerros lämpiää sähköllä, muut kerrokset kaukolämmöllä.
- Heinolan kaupunginhallitus määrittelee tontin vuokran helmikuun 2021 aikana.
- Vuokrankorotukset tulevina vuosina elinkustannusindeksin mukaan.
- Maapohjaa ei myydä. Maanvuokrasopimus: vuokra on n. 1 500 €/vuosi
- Vesitorniin tutustumisesta voi sopia; kiinteistöpäällikkö Jari Kuosa,
044 797 6859, jari.kuosa@heinola.fi - Tornin pohjakuvat on katsottavissa alla olevasta linkistä. Dokumentin sivut voi myös tulostaa.
Vesitorni faktaa
Osoite: Tornikuja 1, 18100 Heinola
Tontin pinta-ala: 858 m2
Rakennuksen hinta:
Hinta määräytyy huutokaupan tarjousten perusteella.
Asemakaava:
1978, Y-7, yleisten rakennusten korttelialue.
Kokonaisrakennusoikeus 900 k-m2, ei käyttämätöntä rakennusoikeutta.
Vesitorni on toimisto- ja kahvilakäytössä.
Rakennuksessa on 7 kerrosta.
Rakennuksen maapohja on kaupungin omistuksessa.
Arvot
- Harjupuiston valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY)
- Heinolan kansallinen kaupunkipuisto
Vesitorni-rakennus
- Kerrosala 975 k-m2, kokonaisala 1 111 m2, tilavuus 4 400 m3
- Kerrosluku: 7 + vesisäiliötila, joka ei käytössä
- Rakentamisvuosi: 1951
- Rakentamistapa: Tiili
Vesitornin kehittämismahdollisuudet
Keskeisen sijaintinsa puolesta myytävä rakennus soveltuu sekä asumiseen että toimisto- tai liiketilakäyttöön.
Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos edellyttää kaavamuutosta, johon kaupungilla on valmiudet reagoida nopealla aikataululla. Ennen kaavamuutosta rakennus- ja muutostöitä voidaan nopeuttaa mahdollisesti asemakaavatyön rinnalla haettavalla poikkeamispäätöksellä.
Vesitornin rakennusta koskevat mahdolliset suojeluarvot selvitetään yhdessä museoviranomaisten kanssa.
Lisätietoja:
Ole hyvä ja laita tarkentavia kysymyksiä sähköpostilla.
Elinkeinopäällikkö Timo Kaattari
timo.kaattari@heinola.fi