Puhujahaastattelussa Pasi Kuoppamäki, pääekonomisti, Danske Bank

Maailmanpoliittisella tilanteella on monia vaikutuksia, yksi suora ja ilmeinen on se, että Suomen käymä laajamittainen kauppa Venäjän kanssa kärsii. EU:n asettamat pakotteet ja monien yritysten omasta aloitteestaan toteuttamat boikotit ovat johtaneet siihen, että Venäjän kauppa on romahtanut. Tällöin vientimarkkinoita joudutaan etsimään muualta. Sama tietenkin koskee tuontitavaraa, etenkin energian ja maakaasun osalta. Öljyn ja puutavaran tuonti venäjältä on käytännössä jo loppunut.

Maailmanpoliittisella tilanteella on myös muita vaikutuksia. Tilanteesta aiheutuu merkittävä häiriö kansainvälisillä energia- ja elintarvikemarkkinoilla. Tämä näkyy energian hinnan huomattavana nousuna, mikä heijastuu myös Suomeen, teollisuuteen ja kuluttajiin. Energia-alan tilanne vaikuttaa siihen, että joudutaan miettimään uudestaan energiaomavaraisuutta ja panostamaan entistä enemmän uusiutuviin energiamuotoihin ja omavaraisuuteen. Inflaatio on aiempaa merkittävästi korkeampi, joka heikentää kuluttajien ostovoimaa.

Tämä on johtanut monissa isommissa ja globaaleissa yrityksissä myös Kiinan markkinan uudelleen tarkasteluun. On huomattu, että tällaiset autoritäärisesti hallitut yhteiskunnat saattavat joskus olla arvaamattomia. Esimerkiksi jos Kiinan ja Taiwanin välinen tilanne kärjistyy, niin länsimaiset yritykset saattavat joutua vetäytymään Kiinan markkinoilta jossain määrin ja miettimään vaihtoehtoja.

Maailmanpoliittinen tilanne on myös johtanut siihen, että Suomi on päättänyt hakea Nato-jäsenyyttä. Tällä ei ole mittavia taloudellisia vaikutuksia heti, mutta se tarkoittaa, että maanpuolustukseen joudutaan myös investoimaan lähivuosina. Tälläkin on jonkinlainen taloudellinen merkitys.

Positiivisesti panostus huoltovarmuuteen ja maanpuolustukseen näkyy uusina investointeina ja paikallisesti uusina työpaikkoina. Kotimainen energiasektori saa tästä nostetta. Tietyllä tapaa on ihan hyvää niin sanotusti, ajattelun ravistelua myös siitä, että monet yritykset katsovat tilannetta uusin silmin. Kannattaako olla yhden markkinan varassa liiaksi ja riskienhallinnan uudelleentarkastelu voi olla joskus hyväkin asia.

”Kyllähän tämä ravistelee yhteiskuntaa monella tavalla.”

Mihin Suomessa yritysten tulisi varautua maailmanpoliittisen tilanteen vuoksi?

Siihen kannattaa varautua, että maailmanpoliittinen ei ratkea mitenkään nopeasti, eikä Venäjän vastaisia pakotteita pureta mitenkään nopeasti. Todennäköistä on, että Länsimaat edellyttävät Venäjältä erinäisiä toimenpiteitä sodan tuhojen korjaamiseksi, mihin Venäjällä ei välttämättä valmiutta kovin helposti löydy. Yritysten kannattaa orientoitua siihen, ettei vientimarkkinoita löydy hetkeen Venäjän suunnalta ja kauppakumppanit täytyy katsoa eri suunnasta.

Myös näkymiä Kiinan markkinoille tulisi tarkastella. Kiina on huomattavasti Venäjää suurempi talous ja kasvava ja mielenkiintoinen markkina edelleen, mutta siihenkin liittyy tiettyjä huolia. Kaikkia markkinoita ei myöskään kannata laskea Kiinan varaan.

”Yritysten kannattaa miettiä omista näkökulmista erilaisia skenaarioita, mihin suuntaan maailma on menossa ja mitkä ovat niiden vaikutukset. ”

Yksi vaikutus on myös aiempaa korkeampi inflaatio, joka on omalta osaltaan saanut keskuspankit kiristämään rahapolitiikkaansa ja korot ovat kääntyneet nousuun. Yritysten täytyy totutella korkojen pieneen nousuun, matalien korkovuosien jälkeen. Energiatilanteen muuttumiseen tulee myös varautua. Energian saatavuudessa voi tulevana talvena olla haasteita. Energiahuollossa voi olla häiriöitä ja yritysten täytyy miettiä omista lähtökohdista, miten oma yritys pärjää sellaisessa ympäristössä, sekä pohtia voiko yritys itse olla muutoksessa mukana. Yritysten kannattaa harkita investointeja energian toimitusvarmuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Kyllä sieltä löytyy mahdollisuuksiakin.

Miten maailmanpoliittinen tilanne vaikuttaa yksityishenkilöiden talouteen?

Se näkyy monen kukkarossa ja epävarmuutena tulevaisuudesta. Energian ja elintarvikkeiden hinnat ovat korkealla ja kuluttajat ovat joutuneet muuttamaan käyttäytymistään. Kenties vähentämään autoilua, miettimään erilaisia valintoja siten, miten saa rahan riittämään. Kun keskuspankit nostavat korkoja niin se näkyy kotitalouksien tilanteessa niin, että velan korot ovat nousseet selvästi.

Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamus suomen talouden ja omankin talouden tilanteeseen on seuraavien kahdentoista kuukauden aikana erittäin synkkä. Mutta samaan aikaan omaa henkilökohtaista työttömyyttä ei juurikaan pelätä. Pelko tulevaisuuteen liittyy ehkä siihen, että nousevat korot lisäävät velan rasitusta ja hyödykkeiden kallistuminen aiheuttaa huolia maksukyvystä, vaikka työpaikka säilyisi.

Kun inflaatio on korkealla ja työvoimasta on pulaa, niin palkatkin pyrkivät helposti nousemaan. Ja kun työvoimakustannukset nousevat, yritysten on nostettava hintoja ja tämä ylläpitää inflaatiota jossain määrin jatkossakin.

”Kesällä inflaatio on Suomessa ollut 8 % luokkaa, se on enemmän kuin mitä on nähty sitten 70-luvun.”

Osakesijoittaminen on riskisijoittamista ja nythän monet riskit on realisoituneet. Tässä ja nyt, jos lähtee osakeostoksille niin ei ainakaan lähde ostoksille huippuhinnoin, en voi toki sanoa mikä on hinta kuukauden päästä, epävarmuutta on edelleen paljon ilmassa. Korot ovat nousussa, mutta osakesijoittaminen on minun mielestäni pitkäjänteisempää touhua.

”Ei ole mahdottoman huono aika lähteä sijoittajaksi, pitää vaan sijoitushorisontin riittävän pitkänä ja hajauttaa riittävästi, että kestää riskejä.”