Heinolan ekokaupunki ratkoo ilmastonmuutosta ja luo tuhat työpaikkaa
Heinolan ekokaupunki ratkoo
ilmastonmuutosta ja luo tuhat työpaikkaa
Paradoksaalista kyllä, uhkat ovat usein myös mahdollisuuksia. Miljonääri Peter Diamandis sanoo, että maailman suurin ongelma on maailman suurin markkina. Ratkaisuja ilmastonmuutokseen kehitetään ja skaalataan maailmalle Heinolan EcoHubissa, johon kuuluu jo nyt yli sata yritystä
Kuluttajat vaativat ympäristömyönteisiä tuotteita ja ovat valmiita maksamaan niistä. Yritykset vastaavat ”asiakkaidensa huutoon” ja ovat lähteneet omaehtoisiin toimiin maailman saattamiseksi kestävän kehityksen tielle.
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on nyt poliittisen päätöksenteon ytimessä. EU ja Suomi tavoittelevat hiilidioksidineutraaliutta ja päästövähennysvelvoitteita tiukennetaan. “Luonnonvaroihin perustuvalla biotaloudella voidaan sekä lisätä alan työpaikkoja että vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin”, kommentoi johtaja Mauro Poinelli Euroopan komission ympäristöpääosastosta MTK:n järjestämässä ilmastoseminaarissa (MT, 22.2.2019).
Joulukuussa kahdeksan eduskuntapuoluetta päätti työryhmän valmistelun pohjalta yhteisistä ilmastopoliittisista linjauksista. Niissä sitouduttiin pitkäjänteisesti muun muassa kiertotalouden edistämiseen, hiilinielujen kasvattamiseen sekä T&K&I-rahoituksen lisäämiseen.
Heinola EcoHubin ekosysteemiin kuuluu jo nyt yli 100 bio- ja kiertotalouden yritystä. Työpaikkoja on yli tuhat ja vuosittain liikevaihtoa syntyy yli 300 miljoonaa euroa. Alkutuotannossa on 800 luonnonvaroihin perustuvan biotalouden tuottajaa. EcoHubilla on käytettävissään yli miljoona tonnia uusiutuvaa raaka-ainetta, joka toimii perustana puolen miljardin euron biokiertotalouden investointiohjelmalle.
Heinolan EcoHubin isoimmat tuotantolaitokset ovat Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja ja jalostaja Versowood sekä Stora Enso Fluting. Molemmat yritykset näkevät EcoHubin mahdollisuutena ja ovat sitoutuneita innovaatioyhteistyöhön. Kiertotalouden yrityksiä ekosysteemissä edustavat esimerkiksi Kuusakoski ja RecTec Engineering. Ekosysteemin kehitystä ohjaavaan ydinryhmään kuuluu lisäksi pienistä ja keskisuurista yrityksistä muodostuva kokonainen ”yritysviuhka”, jossa ovat aktiivisina mm. Viitos-Metalli, Suomen Kuitulevy, Heinolan Sahakoneet ja Mittametalli. Ekosysteemissä alkutuotantoa edustavat Metsänhoitoyhdistys ja MTK. Viljelijät ovat tuottaneet kysyntäpään ymmärrystä ja vaikkapa olkea uusien biotalousinnovaatioiden tarvitsemiin koeajoihin.
Versowood Heinola valmistaa yli 70 vuoden kokemuksella tuotteita, joita yhdistää innovatiivisuus sekä korkeatasoinen raaka-aine. Jalostusryhmän johtaja Tero Dillström: ”Tarjoamme sivutuotteitamme ekosysteemin toimijoille ja olemme halukkaita myös innovaatioyhteistyöhön uusien toimijoiden kanssa”.
Heinolan Stora Enso Flutingin tuotteet ovat uusiutuvia, uudelleen käytettäviä ja kierrätettäviä. Ne muodostavat perustan innovatiivisille pakkaus-, puurakennus- ja biomateriaaliratkaisuille, joilla voidaan korvata fossiilisiin polttoaineisiin ja muihin uusiutumattomiin materiaaleihin perustuvia tuotteita. Tehtaanjohtaja Katja Metsäranta näkee EcoHubin synnyttämän yhteistyömallin potentiaaliseksi ja sanoo: ”Etsimme jatkuvasti ratkaisuja, joita Heinolan EcoHub-projekteissa tutkitaan ja olemme valmiita yhteistyöhön hankkeiden toteuttamisessa”.
Fortum käynnisti tammikuun alussa mittavan kehityshankkeen, jonka tavoitteena on valmistaa maatalouden tähteistä ja puubiomassasta korkean jalostusasteen tuotteita korvaamaan fossiilisten ja muiden ympäristöä rasittavien raaka-aineiden käyttöä. Hanke sai Business Finlandilta merkittävän tuen 14,4 miljoonan euron suuruiseen kaksivuotiseen kokonaisuuteen, jossa Fortum tekee tutkimusta yhdessä teknologiakumppaneiden ja jatkojalostajien kanssa. Hankkeessa Fortum valmistelee Heinola EcoHubin kanssa suurta biojalostamoa, joka hyödyntää maatalouden sivuvirtoja. Fortumin hankejohtaja Risto Sormunen näkee Heinolan erinomaisena sijaintipaikkana ja toivoo biojalostamon ympärille yrityksiä, jotka edelleen tekevät Fortumin laitoksen tuotteista entistäkin korkeamman jalostusasteen tuotteita.
Heinolan puolen miljardin euron investointiportfoliossa on parisenkymmentä eri vaiheissa olevaa tulevaa investointia. Osa on nykyisten yritysten laajennuksia ja osa investoinneista on demonstraatiolaitoksia, joita ei ole aiemmin Suomessa tehty. Alkutuotantoon valmistellaan ekolannoitetehdasta. Heinola sijaitsee vesistöjen keskellä ja siniseen biotalouteen liittyen on kaksikin uutta tuotantolaitosta investointipäätösvaiheessa. Puun fraktiointiin liittyen kehitetään kuumavesiuuttoon perustuvaa laitosta. Bioenergiaan valmistellaan laitoksia tuottamaan energiatehokkaita puupolttoaineita, biohiiltä ja biopohjaista dieseliä.
Heinolan EcoHub on kansainvälisesti verkottunut ja hyödyntää digitaalisia alustoja. Tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist kehuu Heinolan työmenetelmiä huippunykyaikaisiksi. Tehokkain malli on toimia joustavien ja nopeasti syntyvien tiimien kautta. Jokaiseen tehtävään ja tiimiin haetaan paras asiantuntemus yli organisaatio- ja maantieteellisten rajojen.
”Käytämme EcoHubille räätälöityä Solvedin digitaalista alustaa, joka tuo käyttöömme tuhansien kestävän kehityksen asiantuntijoiden verkoston yli 80 maasta. Olemme maailman ensimmäinen biokiertotalouden ekosysteemi, joka toimii saumattomasti myös virtuaalimaailmassa 24/7”, elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä sanoo. Yhteistyötä tehdään tutkimuslaitosten, kuten Luken ja VTT:n kanssa. Kehityshankkeissa on ollut mukana BusinessFinland, Aalto-yliopisto, LUT, Oulun yliopisto ja Åbo Akademi. ”Haluamme rikkoa siiloajattelua ja haemme ekosysteemiimme yritysten pyynnöstä rajat rikkovaa yhteistyötä”, elinkeinopäällikkö Timo Kaattari jatkaa.
Kaupunginjohtaja Jari Parkkonen visioi: ”Haaveenamme on, että lähivuosina näkisimme alaamme keskittyvän Pohjoismaisen kiihdyttämön, jonka kyljessä olisi pääomasijoitusrahasto. Sellaisen synnyttämiseksi olemme jo tehneet työtä. Haastamme muita alueita mukaan yhteistyöhön, jossa haetaan aidosti yritysten parasta eikä kuppikuntaisesti tuijoteta pelkästään omia lyhyen tähtäimen pikavoittoja. Heinola ei halua eikä voi rakentaa Pohjoismaista yhteistyöalustaa yksin. Voimme kuitenkin tarjota kiihdyttämölle pohjaksi valmiin ekoysteemin, tiloiksi vaikka 10 hehtaarin tuotantohallin ja harkita myös ankkurisijoitusta mahdollisesti syntyvään rahastoon.”