Heinola ottaa vastuuta tulevaisuudestaan

Heinolan kaupunki ja paikalliset yritykset ottavat laajalla rintamalla vastuuta Heinolan yrityselämän elinvoimaisuuden kehittämisestä. Heinola on monen muun kaupungin tavoin joutunut tilanteeseen, jossa on etsittävä uusia tehokeinoja pienten ja keskisuurten yritysten kannattavan toiminnan tukemiseksi ja kehittämiseksi.

Kevään 2020 koronakriisin ensimmäisen aallon myötä Heinolan yritykset joutuivat ennen kokemattomien haasteiden eteen. Ongelmia torjuttiin valtiovallan ja kaupungin yhteistyön avulla voimallisesti. Pahimmat uhat saatiin taklattua, mutta uusia toimia tarvitaan, jotta yritykset selviävät päälle puskevasta taantumasta ja koronaviruksen uusista iskuista.

Asiantuntijoita apuna

Heinolan elinvoimapalvelut, FCG:n asiantuntijat, ryhmä LAB ammattikorkeakoulun ja LUT yliopiston tuotekehityksen asiantuntijoita ovat koonneet yhdessä paikallisten yritysten edustajien kanssa Heinolalle kriisi- ja kasvuohjelmaa, jolla pidetään yritykset vahvoina ja mahdollistetaan kasvua.
Kriisi- ja kasvuohjelman tarpeita ja kokonaisuutta on tarkasteltu ja rakennettu yhdessä paikallisten metalli-, puunjalostus-, palvelu-, matkailualan ja kierrätysteknologian yritysten kanssa.
Yhteistyön tavoitteena on elinkeinopäällikkö Timo Kaattarin mukaan määritellä nopeita, lyhyen aikavälin toimenpiteitä sekä myös pitkälle tulevaisuuteen kestäviä ratkaisuja, joilla pystytään vastaamaan PK-sektorin toimintaympäristön tuleviin muutoksiin ennakolta..

Viisi isoa kehityslinjaa

Ohjenuoraksi kehitystyöhön valittiin keskittyminen monivaikutteisiin kehityshankkeisiin, joiden vaikutus yrityselämälle on laaja-alaista. Kehitystyötä viedään konkreettisesti eteenpäin eri hankkeilla. Niitä rahoitetaan Heinolan kaupungin työpanoksella ja Hämeen ELY-keskuksen hankerahoituksen turvin. Kehityshankkeiden kokoamisessa avustavat FCG-konsulttiyrityksen asiantuntijat.
– Erilaisilla kehittämishankkeilla on tavoitteena saada mukaan ulkopuolista asiantuntemusta sekä taloudellisia lisäresursseja Heinolan elinvoimapolitiikan kehittämiseen, kiteyttää Timo Kaattari kehitystyötä.
– Keskeisinä kehittämiskohteina työistalla on bio- ja kiertotalouden uudet investoinnit ja liiketoiminamallit, Heinolan vapaiden yritystonttien ja toimitilojen kehittäminen 2020-luvun vaatimusten mukaisiksi, Heinolan keskustan kehittäminen uuden yritystoiminnan kannalta toimivaksi, matkailuyritysten verkottumisen suunnittelu ja uusien matkailuyritysten saaminen Heinolaan. Viidentenä kehitysalueena on vielä kaupunkirakenteen modernisointi palvelemaan uutta yritys- ja liiketoimintaa, tiivistää Kaattari.

Vapaat yritystontit ja toimitilat nykyhetken vaatimusten mukaisiksi

Vapaita yritystontteja ja toimitiloja ajanmukaistetaan ja niiden käyttöönottovalmiutta nostetaan erityisesti Vierumäen Yrityspuiston, Hevossaaren, Sahanniemen ja Maitiaislahden alueilla.
Alueilla tarjolla olevat resurssit, raaka-aineet ja yhteistyömahdollisuudet paikallisen yritystoiminnan kanssa kirjataan ja niistä viestitään mahdollisille uusille yrittäjille. Myös energiavaihtoehdot, yritysrahoitus, synergiaedut, kierrätettävien raaka-aineiden käyttömahdollisuudet päivitetään.
Työlistalla on myös kaksi suurta Invest in -aluetta mittavien teollisuusinvesointien houkuttelemiseksi Heinolaan. Valmistelutyöhön on valjastettu kaupungin koko organisaatio. Muun muassa maankäyttö, tekninen toimi ja rakennusvalvonta toimivat yhteistyössä elinvoiman ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.
Kehitystyön avulla parannetaan yritysten investointimahdollisuuksia Heinolaan ja Heinolan tarjonta saadaan vastaamaan paremmin yritysten tulevaisuuden vaatimuksia. Tämä on ensiarvoisen tärkeää kilpailtaessa uusien yritysten saamisesta Heinolaan.

Keskustan kehittäminen suotuisaksi toimintaympäristöksi uusille yrityksille

Heinolan kaupungin elinvoimapalvelut, rakennusvalvonta, maankäyttöosasto käyvät läpi yhteistyössä keskustan kiinteistöjen ja tontinomistajien kanssa olemassa olevien liiketilojen ja tonttien uudistamismahdollisuuksia.

Tavoitteena on tukea yritystoiminnan uudistamista palvelemaan ihmisten muuttunutta kulutuskäyttäytymistä. Yritysten edustajien ja kaupungin viranhaltijoiden yhdessä tekemät muutosehdotukset kootaan yhteen ja ne pyritään viemää suoraan mm. kaava- ja rakennusmääräyksiin. Samassa yhteydessä uudistuviin tiloihin etsitään myös uusia yrittäjiä.

Kaupungin kiinteistöjä myyntiin

Heinolan kaupunki on myynyt huutokaupalla useita käytöstä pois jääneitä rakennuksia. Heinolan leirintäalue, Heinäsaari, Heinolan vesitorni ja Heinolan vanhan kylpylän rakennukset ovat saaneet uudet omistajat, jotka kehittävät uusia palveluja kaupunkiin.
Myyntiin on tulossa vielä aktiivikäytöstä poistunut päiväkoti laajoine tontteineen. Heinolan vanha paloasema ja Kanervalan palvelukeskuksen rakennukset.

Kehityshankkeella autetaan myös keskustan kiinteistöjen omistajia päivittämään kiinteistönsä ihmisten asioinnin ja kulutuskäyttäytymisen tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.

Matkailuyritysten yritysverkosto ja uusia matkailualan yrityksiä

Heinolaan on tulossa vuoden 2021 aikana uusia matkailuyrityksiä. Erityisesti Kimolan kanavan avaaminen on aktivoinut monia matkailualan toimijoita tulemaan Heinolan seudulle.
Elinvoimapalvelut, maankäyttöosasto ja rakennusvalvonta tulevat asiantuntijoiden avulla arvioimaan Heinolan maa- ja vesialueita ja tutkivat mitä uusia mahdollisuuksia ne tarjoavat matkailualan liiketoimintaan Heinolassa.
Yksi uusi liiketoimintamalli on kaupunki-chalet-tyyppisten majoitustilojen rakentaminen matkailijoille. Vesialueita tutkitaan Apajalahden alueella ja Kymen virran varrella useissa paikoissa sekä Sulkavan rannassa.
Tarkoituksena on myös toteuttaa ensi vuonna visitheinola.fi – sivustolle Heinolan matkailutoimintaa markkinoiva palvelu, joka perustuu Heinolan matkailualan kärkiyritysten tarjontaan ja palveluihin sekä luontoliikuntamahdollisuuksien esittelyyn.

Kaupunkirakenteen uudistaminen palvelujen kehitysalustana

Kehityshankkeiden tavoitteena on elinkeinopäällikkö Timo Kaattarin mukaan myös pitää Heinolan kaupunkirakenne eheänä ja tehokkaana.

Yritysten toiminnalle varattuja alueita, toimitiloja, liiketiloja sekä tyhjiä kaupungin omistamia kiinteistöjä pyritään muokkaamaan nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaisiksi sekä kaavoituksella että rakentamisella.
– Kehitystyö tulee olemaan haastavaa, koska uudistustoimet kohdistuvat niin yksityisten omistamiin maa-alueisiin ja kiinteistöihin kuin myös julkisiin rakennuksiin ja tontteihin.
– Neuvotteluprosessit vievät aikaa. Tässä työssä positiivinen yhteistyö yksityisten toimijoiden ja kaupungin eri organisaatioiden kanssa on tärkeää. Myös kaupungin eri toimijoiden yhteistyö on välttämätöntä, tarkentaa elinkeinopäällikkö Timo Kaattari.