Uusi matkailukohde – Käkisalmi-museo Heinolaan
Tapani Ampiala kotikartanonsa salin kalusteiden ja arvokkaan pianon äärellä Käkisalmi-museossa.
Heinola sai marraskuussa uuden ympärivuotisen matkailukohteen, kun Käkisalmi-säätiö avasi Heinolan keskustaan Käkisalmi-museon. Museo jakaa Helmi Säätöpankin kanssa Tori- ja Kauppakadun risteyksessä olevan katutason liiketilan. Museon yhteydessä on museokahvila ja Käkisalmi-säätiön verkkokaupan Käkipuodin toimipiste.
Käkisalmi-säätiön edustajilta on kysytty, miksi Käkisalmi-museo on perustettu Heinolaan.
– Museon sijoituspaikaksi tuli Heinola siksi, että Käkisalmen evakot ohjattiin sodan jälkeen valtiovallan toimesta sijoittumaan Heinolan seudulle ja Itä-Hämeeseen, kertoo Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen.
Idea Käkisalmi-museon perustamiseen esitettiin jo 80-luvulla teollisuusneuvos Eino Kollin suulla. Museolle ei silloin löydetty kotia. Käkisalmi-säätiö on nyt ottanut haasteen vastaan, sillä juuri nyt on oikea aika perustaa se kauan odotettu museo.
– Karjala voi olla viety meiltä lopullisesti, mutta ei karjalaisuutta. Haluamme kertoa nykysuomalaisille ja erityisesti evakkojen perillisille mitä kaikkea karjalaisuus oli ennen ja nyt. Moni evakon jälkeläinen on sanonut, että suvun historia on jäänyt tallentamatta, kertoo Käkisalmi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Kari Kaikkonen.
– Museon perustaminen lähes tyhjältä pöydältä on ollut haaste niin aikataulujen kuin myös sisältöjen kokoamisen osalta. Museon käynnistämiseen olemme saaneet tukea Marjatta ja Eino Kollin säätiöltä, jatkaa Kaikkonen.
– Yksi tärkeä ehtymätön tietopankki hankkeessa on ollut kamarineuvos Kari-Paavo Kokki, joka tuli mukaan museotoimikuntaan ja ryhtyi neuvonantajaksemme. Neuvoja museon toteutukseen on saatu myös Heinolan kaupunginmuseolta, Etelä-Karjalan ja Lahden museoilta ja Sodan ja Rauhan keskus Muistilta, kiittelee Kari Kaikkonen.
Käkisalmi-museon ensimmäinen perusnäyttely keskittyy museon Käkisalmen historian esittelyyn vuoteen 1939 asti. Aloituksessa on vahva panos myös Karjalan kannaksen ja Vuoksen synnyn kuvaamisella aikojen alusta.
Geologisen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Matti Saarniston tutkimusten avulla esitellään myös yksi Suomen suurimmista ympäristörikkomuksista, joka tapahtui vuonna 1857. Silloin yritettiin muuttaa Vuoksen virtausta katastrofaalisein seurauksin.
Yksi museon erikoisuuksista on Käkisalmen Ampialan kartanon kalusteista koottu salin nurkkaus, jossa on mm. 1800-luvulla valmistunut piano, jolla säveltäjä Erkki Melartin soitti vuosikausia viettäessään kesiään Ampialassa.
Avauksessa on mukana myös pienimuotoinen Keljan taistelun muistonäyttely, joka juhlistaa 27.12.2024 vietettävää Keljan taistelun muistojuhlaa Heinolassa.
Digitalisuutta museossa on tarjolla kahdella kosketusnäytöllä, videotykillä ja kakisalmimuseo.fi verkkopalveluilla ja Facebook-sivuilla.
Tutustu museoon
