Heinola paraatipaikalla
Kimolan kanavan veneilijöille
M/S Pyhäjärvi risteilee kolme kertaa viikossa Kimolan kanavalle.
Heinolan keskustan liikkeillä ja Jyrängön virran varrella toimivilla matkailupalveluyrityksillä on hyvät mahdollisuudet hyödyntää pian käynnistyvä veneilyliikenne Kimolan kanavalle.
Uusi, yli 40 kilometriä pitkä veneilyreitti Heinolasta Kimolan kanavan kautta Voikkaalle yhdistää Kouvolan seudun Heinolan kautta Päijänteelle, Vesijärvelle ja Keiteleelle. Vapaa-ajan veneilijöiden määrä tulee ensi kesänä kasvamaan merkittävästi Kymijoella, Ruotsalaisella ja Konnivedellä ja etenkin Pyhäjärvellä.
Kouvolassa ja Iitissä veneilijöille tarjottavat palvelut ovat paljolti vielä ideointiasteella tai työn alla. Heinolan kaupungilla on sen sijaan valmius ottaa matkailijat vastaan heti, sillä virran varrella on tarjolla laadukkaita palveluja veneilijöille. Myös Heinolan keskusta on vain muutaman sadan metrin päässä satamasta ja vierasvenepaikoista.
Heinolan elinvoimapalvelut, kulttuuritoimisto ja paikalliset yrittäjät ovat aloittaneet paikkakunnan palveluiden markkinoinnin veneilijöille ja matkailijoille. Heinola näkyy ja kuuluu monilla messuilla, tapahtumissa ja medioissa. Kaupunki tekee myös omia julkaisujaan, joita jaetaan laajasti pääkaupunkiseudulle ja eri tapahtumiin osallistuville vieraille.
Heinolan vahvuutena on myös säännöllinen risteilyliikenne Pyhäjärvelle. Risteilyt käynnistyvät M/S Pyhäjärven toimesta heti Kimolan kanavan avaamisen jälkeen. Laivuri Risto Turunen lupaa ajaa kesäkaudella kolme kertaa viikossa Kimolaan. Risteilyjä tehdään Heinolasta ja Vuolenkoskelta, ja Pyhäjärvelle on mahdollisuus tehdä myös tilausristeilyjä.
Puunuitosta veneilykäyttöön
Kimolan kanava rakennettiin puunuittoa varten ja vihittiin käyttöönsä vuonna 1969. Kanavassa ei ollut sulkuja vaan tukkiniput nostettiin nippunosturilla kanavaan. Kanavan käyttö puunuittoon päättyi pääosin vuonna 1999 ja lopullisesti kanava sulkeutui vuonna 2002.
Valtiovalta päätti hyväksyä pitkän pohdinnan jälkeen Kimolan kanavan kunnostamisen veneilijöiden käyttöön. Päätökseen vaikutti Kouvolan ja Heinolan kaupunkien ja Iitin kunnan osallistuminen rahoitukseen. Hankkeen kustannusarvio on 20,8 milj. euroa, josta valtion rahoitusosuus on kaksi kolmannesta ja kuntien osuus yksi kolmannes. Valmistuttuaan kanava jää Kouvolan kaupungin omistukseen.
Kimolan kanavan kunnostustyöt alkoivat kesällä 2018. Kanavaurakassa Konniveden ja Pyhäjärven välinen uittokanava on ruopattu ja levennetty, ja siihen on tehty veneliikenteen vaatimat eroosiosuojaukset.
Kimolan kanavan erikoisuus on 70 metriä pitkä tunneli, joka sijaitsee Pyhäjärven puolella vanhan nippunosturin kohdalla. Tunnelia levennettiin ja korotettiin turvallisen veneilyn varmistamiseksi.
Entinen nippunosturi purettiin ja paikalle tehtiin sulku veneille. Sulun pituus on 35 metriä, leveys 8 metriä ja sulutuskorkeus peräti 12 metriä.
Kanavan kokonaispituus on noin 5,5 km. Rakennustöiden yhteydessä kanavan ylittävät sillat, Kimolan silta ja Taipaleen yksityistiesilta, on myös uusittu.
Rakentamiseen liittyvät pääurakat saatiin valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä. Uudistuneen Kimolan kanavan koekäyttö tehdään tänä keväänä, jonka jälkeen kanava avataan vesiliikenteen käyttöön.
Kouvolassa uusi reitti päättyy Voikkaalle, jonne kehitetään parhaillaan veneilijöille ja risteilyaluksille suunnattuja palveluja. Voikkaan Virtakiveen rakennetaan mm. vierasvenesatama matkaveneille ja laivalaituri risteilyaluksille.
Lähteet: Liikennevirasto, Kouvolan kaupunki, Wikipedia, vayla.fi
