Heinola parantaa asemiaan elinvoimatilastoissa
Heinolassa on useita vetovoimatekijöitä, joita kelpaa esitellä.
Kaupan käynnin rakennemuutos ja pari vuotta maailmaa riepotellut koronapandemia näkyvät myös juuri julkaistussa kaupunkien elinvoimatilastoissa, jossa elinvoiman tunnusluvut ovat vahvasti miinuksella.
Kaupunkien tuoreimman elinvoimaselvityksen mukaan kuitenkin Heinola on parantanut hieman asemiaan kaupungin elinvoimassa. Heinolan elinvoimaluvun muutos oli vuosina 2019-22 -5,6 %, jota voidaan pitää Heinolan lähtötasoon nähden kohtuullisena tuloksena. Esimerkiksi Pohjanmaan ylpeys Seinäjoki paukuttelee elinvoimassa lukemissa -10,7 % ja Jyväskylä Keski-Suomessa -6,6% pudotuksessa, naapurikunta Laden tunnusluku oli – 4,3 %.
Valtakunnallisesti kivijalkakauppojen vähentyessä keskustoissa ravintolat säilyttivät asemansa. Myös keskustan asukasmäärät ovat keskimäärin kasvussa. Tiedot perustuvat Elävät Kaupunkikeskustat ry:n vuosittaiseen elinvoimalaskentaan, jonka tuloksia on julkistettu vuodesta 2015 alkaen. Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden sekä tyhjien liiketilojen osuudet. Tulos suhteutetaan asukasmäärään.
Elinvoimaluvun vuosittainen lasku on 2019 − 2022 ollut keskimäärin -3,9 %, mutta viimeisin vuosimuutos jaksolla 2021−2022 oli -2,3 %. Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkoasioinnin kasvu. Kauppatarjonta keskustojen ulkopuolella vähentää myös keskusta-asiointia. Etätyön lisääntyminen ja kansainvälisten matkailijoiden väheneminen on heijastunut niin ikään keskustoihin. Tyhjiä liiketiloja on keskimäärin 11,4 % (kolme vuotta sitten 10,3 %).
Verkkokauppaa tutkittiin yhdeksässä kaupungissa. Verkkokauppa voi olla myös mahdollisuus keskustan yrityksille – keskimäärin 61 % kivijalkakaupoista ja 51 % ravintoloista käy verkkokauppaa. Ilmiö on selvästi vahvistunut parissa vuodessa.
Vartin keskusta on uusi kaupunkikehittämisen käsite. Kaikki kilometrin säteellä keskipisteestä on Vartin keskustassa. Jos kotiovelta matka keskustan keskipisteeseen on yksi kilometri, niin kävely sinne kestää korkeintaan vartin. Kaupat, ravintolat ja palvelut pitää sijaita keskustassa. Asukasmäärät Vartin keskustoissa ovat 10 vuoden aikana nousseet keskimäärin 10,5 % ja yli 100 000 asukkaan kaupungeissa 12,0 %.
Heinola on asukasmäärältään pieni kaupunki, joka ei mahdollista tiivistä, Vartin mittarilla mitattavaa keskusta-asumista.
– Keskustan tiivistämistä on kuitenkin hyvä tavoitella, sillä jäntevä kaupunki hidastaa ilmastonmuutosta. Kaupungin rakentuessa jäntevästi arkietäisyydet lyhenevät, joukkoliikenne toimii, sähköavusteinen mikroliikkuminen vahvistuu. Viisaat kaupungit tiivistävät keskustaa lisä-, täydennys- ja korotusrakentamisella vähentääkseen liikkumisetäisyyksiä, neuvoo Elävät Kaupunkikeskustat ry:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen.
– Heinolan kannattaa ehdottomasti tavoitella elinvoimaa kasvattavaa ”Traffic buildersia” eli keskustan vetovoimatekijää. Investoinnit keskustaan tukevat kaupungin kestävyyttä ja hillitsee ilmastonmuutosta. Suurissa kaupungeissa niitä ovat keskustan kauppakeskukset ja tapahtumapuistot, monitoimiareenat ja Helsingissä vaikkapa Oodi. Mikä olisi Heinola Traffic builder, sitä kannattaa kaupunginisien pohtia, sanoo Pokko Lemminkäinen.
Tutustu elinvoimaraporttiin alla olevasta linkistä.
