Kaavoitus on alusta kehitykselle – Heinolan vanhin kaava 1700-luvulta

Kaupunkien ja kuntien asemakaavoitus herättää aina keskustelua ja usein myös suuria tunteita. Näin tapahtuu niin Heinolassa kuin pääkaupunkiseudulla, jokaiselle kaavalle löytyy aina vastustajia ja puolestapuhujia.
Kun Heinolassa tietyn alueen kaavan valmistelusta järjestetään ensimmäisiä esittelytilaisuuksia, niin some voi räjähtää ja voimasanat sinkoilevat, vaikka kaavavalmistelu olisi vasta käynnistymässä yleissuunnitelman valmistelulla.

Kaavoitus on Heinolassa ollut keskeisessä asemassa kaupungin kasvaessa ja kehittyessä. Kaupungin ensimmäinen kaava on tehty jo 1700-luvulla, kun kaupungin ruutukaava päätettiin ottaa lähtökohdaksi keskustan rakentamisessa. 1700-luvun lopulla Kymenkartanon läänin silloinen maaherra teetti asemakaavan, jolla Maaherranpuisto ja Rantapuiston ensimmäiset osat vahvistettiin puistoiksi. Ne ovat puistoina edelleen ja ne on myös kirjattu osaksi Heinolan kansallista kaupunkipuistoa. Maaherran puisto on Suomen toiseksi vanhin puisto, vain Vaasassa on Heinolaa vanhempi kaavoitettu puisto.
Tällä hetkellä Heinolassa on arkistossa jo useita satoja asemakaavoja, järjestysnumeroissa mennään jo yli seitsemän sadan. Heinolan keskustan kaavoitukseen vielä vaikuttava vanhin kaava on vuodelta 1903.

Heinolan keskustan asemakaavaa vuodelta 1903.

Kaavoituksessa mukana monta tekijää

Kaavoituksesta puhuttaessa nousee usein esiin se, että kaavan valmistelu on liian hidasta. Heinolan kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen ja asemakaava-arkkitehti Katri Kuivalainen tunnistavat kommentit, se on totta.
Arkkitehtien mukaan kaavoitusta ohjaa ja rajoittaa monta tahoa ja tekijää. Esimerkkinä voi mainita Heinolassa kaksi kohdetta, jotka on suojeltu harvinaisella valtion suojelupäätöksellä. Ne ovat Heinolan seminaarin rakennukset lukuun ottamatta punaisilla tiilillä vuorattua majoitusrakennusta ja Suomen Urheiluopiston päärakennus Kaskela, joka on Erik Bryggmanin suunnittelema. Ne ovat Harri Kuivalaisen mukaan niin kovan tason suojeluksessa, että rakennuksien ulkoasua ei saa muuttaa piiruakaan. Kaavoitukseen vaikuttaa myös mm. Museoviraston, aluemuseon sekä vanhojen kaavojen suojelukirjaukset.
Kun pakettiin lisätään vielä valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet, maankäyttö- ja rakennuslaki, luonnonsuojelulaki sekä nykyinen Suomen ilmastopolitiikka ja ilmastolaki, niin siinä riittää kaavan valmistelijoille tasapainoilemista.

Kaavoituksen tulee perustua realismiin

– Kaavoitusta ohjaa lisäksi Heinolassa Päijät-Hämeen maakuntakaava, kaupungin solmima MAL-sopimus ja kaupungin strategien yleiskaava, joka on päivitetty viimeksi vuonna 2014. Siihen liittyy myös maankäytön strateginen tavoitekartta, joka oli esillä viimeksi kaupunginvaltuustossa viime vuoden lopulla. Se ei ole kaava, eikä sillä ole suoria oikeusvaikutuksia, mutta sillä halutaan ohjata maankäyttöä strategisesti haluttuun suuntaan ja priorisoida kaavoitusta päättäjien haluamalla tavalla.

– Tämän perusteella meillä on juuri nyt työn alla mm. Kylpylän alueen kaavan ja Niemelän alueen yleissuunnitelman valmistelu. Prisman-kaava on muutoksineen hyväksytty jo kaupunginhallituksessa ja se on valtuustokäsittelyssä huhtikuun lopulla, kertoo Harri Kuivalainen.

– Parhaimmillaan asemakaava voi noudattaa kaupungin toimintaympäristön kehitystarpeita ja se luotaa kaupungin, yritysten ja asukkaiden tekemistä pitkälle tulevaisuuteen. Asemakaavan tulee perustua realismiin ja sen pitää olla tasapainossa muun ympäristön kanssa, tarkentaa kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen.

Asemakaava-arkkitehti Katri Kuivalaiainen ja kaupunginarkkitehti Harri Kuivalainen.

Ennakoiva valmistelu tärkeää

Koska kaavojen valmistelu vie aikaa ja se vaatii useita kuulemisia, tutkimuksia ja sitä tulee esitellä asianosaisille sekä kaupungin asiakkaille, niin valmistelua pitää suunnitella vuosia etukäteen.
Tavoitekartan yhteydessä Heinolassa hyväksyttiin myös asumisen kehittämisohjelma, jossa keskitytään olemassa olevien asuinalueiden kehittämiseen tavoitteena edistää asukkaiden hyvinvointia, vahvistaa nettomuuttoa ja varautua tuleviin asumisen haasteisiin.
Yhtenä tärkeänä painopistealueena on mahdollistaa kaupungin keskustan välittömään läheisyyteen uutta hisseillä varustettua kerrostaloasumista.

– Tavoitekartan mukaan on menetelty mm. Niemelän osayleiskaavan kohdalla, jossa tutkimusten, kuulemisten ja lausuntojen jälkeen kaava-alueen rakentamiselle varattua aluetta on pienennetty runsaasti. Kaavoituksella ollaan nyt varmistamassa Kymen virran rannan yhtenäiset viheralueet satamasta Tähtihovin sillan ali aina Saittalahden retkeilyalueelle saakka, sanoo Katri Kuivalainen.
Niemelän ranta-alueen yleissuunnitelmaehdotus viedään valtuustoon käsiteltäväksi vielä tänä vuonna, jonka jälkeen voidaan aloittaa varsinainen asemakaavamuutoksen laadinta.

Niemelään valmisteilla olevaa yleiskaavaa on tarkistettu lausuntojen ja luontoselvitysten perusteella.

Yleisötilaisuuksista ideoita kaavoitukseen

Jotta kaavoitustyö on riittävän ennakoivaa ja avointa, niin Heinolan kaupunki tekee vuosittain kaavoituskatsauksia. Kaavoituskatsauksessa esitellään kaavoituksen ohjaus ja vaiheet, hyväksytyt ja voimaantulleet kaavat, työkohteet lähivuosille sekä yleiskaavat ja ranta-asemakaavat.
Kaupunkisuunnittelun ytimessä on kehittäminen yhdessä asukkaiden, yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Kokonaisvaltaisella suunnittelulla ja tarvelähtöisillä toimenpiteillä pyritään parantamaan kaupunkikokemusta, vahvistamaan elinvoimaa ja kullekin alueelle ominaista identiteettiä.
Hyvä esimerkki kaupunkisuunnittelun jalkautumisesta on Heinolan kaupunkimuotoilija Noora Kumpulaisen vetämät info- ja yleisötilaisuudet eri kaupunginosissa. Tapahtumissa on esitelty alueeseen liittyviä kaavasuunnitelmia ja ideoitu yhdessä kehityskohteita ja kipupisteitä. Tapaamisten tulokset on kirjattu kaupunkisuunnittelun käyttöön.
Lähivuosina kaupungin kaavoituksellinen kehittäminen painottuu nyt vahvasti Heinolan keskustaan, Heinolan eteläisille alueille sekä Vierumäelle.

Viimeisen vuoden aikana Heinolassa on valmistunut kolme kaavaa. Versowoodin kaavamuutoksella luotiin edellytykset uuden pääkonttorin rakentamiselle ja seurakuntakeskuksen kaavalla mahdollistettiin rakennuksen korvaaminen uudisrakentamisella sekä pikkupappilan ja Harjukadun puutalojen säilyttäminen ja ennestään suojeltujen rakennusten lisäksi.
Ojantaka-Pianniemi-Virpilammen ranta-asemakaavalla mahdollistettiin uutta rakennusoikeutta sekä siirrettiin rantarakennusoikeutta paremmin soveltuville alueille.
Heinolan kaavakatsauksen mukaan kaupungissa on vuosina 2025-28 valmisteilla lähes 30 kaavatyökohdetta, joilla mahdollistetaan teollisuuden ja kaupan kasvutarpeita, uutta asuntotuotantoa, omakotiasumista sekä vanhojen suojeltujen rakennuskohteiden saneerausta ja säilyttämistä.

Tutustu kaavoituskatsaukseen tästä linkistä.