Kaupunkien keskustojen elinvoima on laskenut lähes kaikkialla Suomessa. Kauppojen vähentyessä ravintolat ovat säilyttäneet asemansa ja vapautuneisiin liiketiloihin sijoittuu nyt toimistoja ja muita palveluita, käy ilmi Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK ry) uusimmasta elinvoimalaskennasta.

Elinvoimaluvun vuosimuutos oli viidessä vuodessa keskimäärin – 3,7 %. Pienemmissä kaupungeissa lasku oli hieman isompia kaupunkeja voimakkaampaa. Syynä keskustojen elinvoiman laskuun ovat mm. kaupan rakennemuutos ja verkkokaupan kasvu.

Tunnusluvuista näkyy liiketilojen jakauma: kauppojen ja ravintoloiden osuus sekä tyhjien liiketilojen osuus. Elinvoimaluvussa jakauma suhteutetaan asukasmäärään. Tiedot perustuvat 32 kaupungin vuosittaiseen elinvoimalaskentaan.

EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäisen mukaan tulos ei yllätä, varsinkaan poikkeusaikana. Elinvoima on ollut Suomessa keskimäärin laskussa jo useana vuonna. Etätyön lisääntyminen ja matkailijoiden vähentyminen hiljensivät keskustoja.

– Keskustojen elämään vaikuttaa myös suurten markettien perustaminen keskustarakenteen ulkopuolelle. Automarkettien läheisyyteen tehdään edustaliikkeitä, joihin keskustan yrittäjät karkaavat, tietää Lemminkäinen.

Heinolan sinnitteli plussalle

Heinolassa viime vuoteen nähden elinvoimaluvun muutos oli positiivinen ja koko joukon viidenneksi paras. Tyhjien liiketilojen määrä on vähentynyt ja vastaavalla listalla Heinola oli yhdeksänneksi paras. Huomion arvoista on myös se, että mittaukset Heinolassa tehdään aina alkuvuodesta. Toisin sanoen viime tilanne ajoittui aikaan ennen koronaa ja nyt tapahtunut kehitys on toteutunut koronavuoden aikana.

– ­Absoluuttinen elinvoimaluku ei kerro paljonkaan itse elinvoimaisuudesta. Korkea elinvoimaluku merkitsee, että kauppojen ja ravintoloiden osuus liiketiloista on korkea, mutta Heinolassa on koko vertailujoukkoon nähden eniten muita liiketiloja.

– Tätä taas voi pitää vahvuutena, koska se merkitsee paljon työpaikkoja keskustassa, toteaa Heinolan elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä.

Mäkilän mukaan oleellista on seurata Heinolan vuotuista kehitystä, ei niinkään sitä, mikä elinvoimaluku on verrattuna muihin kaupunkeihin. Muihin kaupunkeihin verratessa on kiinnostavaa seurata sitä, mikä elinvoimaluvun vuosimuutos on. Heinola on nyt ottanut selvän askeleen parempaan suuntaan.

– Heinolan kaupunki on asettanut strategiseksi tavoitteekseen keskustan elinvoimaisuuden kehittämisen. Elinvoimaluvun paranemisen lisäksi muita positiivisia signaaleja ovat esimerkiksi viime vuoden ja tämän vuoden alun positiivinen nettomuutto sekä asuntokaupan selvä piristyminen, kertoo Heikki Mäkilä.

Panostusta johtajuuteen

Toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäisen mukaan kaikki kaupungit ovat samassa veneessä, vaikka ne ovat kooltaan eri mittakaavassa. Lääkkeeksi elinvoiman pitoon ja kehittämiseen hän näkee vahvan asia- ja henkilöjohtajuuden. Keskustan kehittämistä on vietävä eteenpäin määrätietoisesti ja innovatiiviisesti joskus kovillakin otteilla. Esimerkiksi Lemmikäinen osoittaa Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren, joka on panostanut kaupungin kehittämiseen 110 prosenttisesti vaikka ympärillä käy usein puhuri.

– Kauppa on keskustan kivijalka, mutta keskustan vetovoima tukeutuu myös monipuoliseen elämyksellisyyteen. Keskusta yrityksineen kilpailee kuluttajien kiinnostuksesta ja vapaa-ajasta. Keskustoista haetaan myös palveluita, kulttuuria, viihdettä, jopa yllätyksiä ja yllättäviä kohtaamisia. Kaupungeilta odotetaan lähivuosina viisaita ja rohkeita investointeja. Vain näin keskustat voivat vahvistaa elinvoimaansa, ehdottaa Pokko Lemminkäinen.

Lisää asukkaita keskustaan

Heinolalle toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen ehdottaa keskustan vapautuvien kiinteistöjen muuttamista vaikkapa asunnoiksi ja kaupunkilaisten elämää rikastuttaviksi palvelupisteiksi. Hän näkee Heinolan myös potentiaalisena kakkoskotien sijaintipaikkana. Heinolan läheisyys pääkaupunkiseutuun nähden ja kaupungin palvelut sekä rauhallinen ympäristö, puhdas luonto sekä Heinolan erittäin edullinen asuntojen hintataso ovat hyviä myyntiargumentteja, kun urbaanit pääkaupunkilaiset etsivät etätyö- ja lomapaikkaa.

Ehdotuksia elinvoiman kehittämiseksi

Koronaepidemian vauhdittamana Ympäristöministeriö tilasi Elävät Kaupunkikeskustat ry:ltä asiantuntijanäkemyksiä ja ehdotuksia keskustojen elinvoiman kehittämiseksi.

Esimerkit valittiin erikokoisista kaupungeista, joissa keskustat ovat säilyttäneet elinvoimaansa: Helsinki, Oulu, Kuopio, Lappeenranta, Mikkeli, Hyvinkää ja Pietarsaari.

Mitä kaupungeissa on tehtävä, jotta keskustan elinvoima vahvistuu?

1. Rakennetta tiivistettävä: Kaupunkia kasvatettava sisäänpäin. Keskustaa kehitetään pitkäjänteisesti kaupungin viisaasti johtamana. Kaavoitus edistämään kaupunkirakenteen tiivistymistä. Asumista lisätään keskustassa ja keskustan vaikutusalueella – tavoitteena ”vartin keskusta”.
   Pietarsaaressa kaikki kaupat ja palvelut sijaitsevat keskustassa. Pitkäjänteinen kehittämispolitiikka on tuottanut viihtyisän ja elinvoimaisen keskustan.
   Hyvinkäällä rakennettiin hypermarketit ja kauppakeskus keskustan ytimeen ja asumistakin on lisätty keskustassa.
2. Investointeja keskustaan: Keskustassa on houkuttelevia kauppoja ja ravintoloita sekä viihtyisää asua ja tehdä työtä. Kävelykeskusta koostuu kävelykaduista, toreista ja aukioista joihin kauppakeskuskäytävät ja -aulat kytkeytyvät.
   Mikkelin keskustauudistuksessa katutila muunnettiin puolijulkiseksi sisätilaksi yhdistämään toria, kauppahallia, kävelykatua ja kahta kauppakeskusta.
3. Liikennettä tasapainotettava: Keskusta on hyvin saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla.
   Kuopiossa on Suomen laajin kävelykeskusta suhteutettuna asukaslukuun, joka on toteutettu autoliikennettä liikaa rajoittamatta, toriparkissa 1280 autopaikkaa.
   Oulussa keskustan saavutettavuutta on lisätty rakentamalla polkupyöräbaanoja ja -parkkeja, joiden talvikunnossapito on esimerkillistä.
4. Tapahtumallisuutta lisättävä: Tapahtumat, kulttuuri ja matkailu tukevat keskustan elinvoimaa.
   Lappeenrannan Arts and Bars -festivaali yhdistää vuosittain kulttuuria ja ravintolaelämää.
   Helsingin Senaatintorin palkittu jättiterassi toteutettiin pandemiakesänä terveysnäkökulmat huomioiden.

Lue koko raportti elinvoiman kehityksestä.

Lisätiedot:
Elinvoimajohtaja Heikki Mäkilä
044 769 4141
heikki.makila@heinola.fi

Kaavoitusarkkitehti Juha Poskela
044 769 4367
juha.poskela@heinola.fi