Heinola keskiarvokuntia parempi päästöjen vähentämisessä
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) laskelman mukaan kuntien yhteenlasketut ilmastopäästöt vähenivät 3,1 prosenttia vuonna 2021 edellisvuoteen verrattuna. Vuosina 2005-2021 päästöt ovat vähentyneet lähes kaikissa Suomen kunnissa liki kolmanneksen eli 28,7 prosenttia.
Heinola on ollut päästöjen vähentämisessä keskiarvon paremmalla puolella jo pitemmällä aikavälillä. Ilmastopäästöt ovat vähentyneet Heinolassa vuosina 2005–2021 asukasta kohden –35 prosenttia. Heinolassa päästöt asukasta kohden olivat vuonna 2021 6 tonnia, kun vuonna 2005 vastaavat päästöt olivat 8,3 tonnia.
Asukaskohtaisissa päästöissä on isoja eroja maakuntien välillä. Asukaskohtaiset päästöt ovat pienimmät eteläisissä maakunnissa edellisten vuosien tavoin. Maakuntien välillä eroja selittävät muun muassa elinkeinorakenteen, maantieteellisten ominaisuuksien, sääolosuhteiden ja kaukolämmön polttoainekäytön erot.
Hinku-kunnat ovat onnistuneet vähentämään päästöjään enemmän ja nopeammin kuin muut Suomen kunnat. Heinolan kaupunki kuuluu Hinku-kuntiin.
Heinolassa päästöjä kevennetään myös julkisen rakentamisen puolella. Heinolan lukioon ja uuteen Kailas-kouluun on asennettu aurinkopaneelit vähentämään sähkönkulutusta. Julkisissa rakennuksissa on siirrytty hyödyntämään myös maalämpöä.
Valtakunnallisesti päästöt vähenivät lähes kaikilla sektoreilla, mutta kasvanut lämmitystarve hidasti rakennusten lämmityksen päästövähennystahtia.
Kaukolämmön kulutuksen päästöt laskivat ennakkotietojen mukaan vain 0,2 prosenttia. Kaukolämmön tuotannon päästöt tuotettua energiaa kohti laskivat kuitenkin jopa noin 13 prosenttia. Tämä johtui pääasiassa siitä, että muutamissa isoissa kaupungeissa fossiilisia polttoaineita korvattiin vähäpäästöisemmillä lämmönlähteillä. Toisaalta useissa kunnissa kasvaneeseen lämmitystarpeeseen jouduttiin vastaamaan suuremmalla fossiilisten polttoaineiden käytöllä. Myös maakaasun käyttö kasvoi useissa kunnissa.
Sähkölämmityksen päästöt kasvoivat vuoteen 2020 verrattuna 4,9 prosenttia. Kulutussähkön päästöt laskivat kuitenkin 1,9 prosenttia vuoden 2020 tasosta uusiutuvien energialähteiden kasvaneen osuuden seurauksena.
Tieliikenteen päästöt laskivat 3,2 prosenttia. Koronavuodesta 2020 hieman kasvanut tieliikenteen ajosuorite ei siten kasvattanut tieliikenteen päästöjä pandemiaa edeltäneelle tasolle. Tähän ovat syynä muun muassa ajoneuvokannan uusiutuminen, käyttövoimajakauman muutos sekä merkittävimpänä tekijänä polttoaineiden suurempi biokomponenttien osuus.
Työkoneiden, vesiliikenteen, jätteiden käsittelyn ja f-kaasujen päästöjen trendi jatkoi laskevana. Maatalouden päästöt laskivat selkeästi, 2,9 prosenttia.
– Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen maailmanlaajuisen pandemian pysäyttäessä yhteiskunnan normaaleja toimintoja, mutta vuosi oli myös hyvin lämmin. Edellisvuoteen verrattuna vuosi 2021 oli puolestaan selkeästi kylmempi, ja koronan alkushokista oli jo alettu palautua. On erittäin rohkaisevaa, että päästökehitys on tällöinkin jatkanut laskevalla urallaan, sanoo laskennasta vastaava erikoistutkija Santtu Karhinen SYKEstä.
Päästöjen jakauma eri sektoreiden välillä pysyi suhteellisen muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2021 tulokset osoittavat, että suurimmat päästösektorit, joihin myös päästövähennystoimia tulisi kohdistaa, ovat tieliikenne (27 %), maatalous (21 %), kaukolämmön kulutus (14 %) ja sähkönkulutus (lämmitys- ja kulutussähkö yhteensä 11 %).
Lähteet: Syke, Päijät-Hämeen kuntien ilmastotoimia 2021, HS
