Heinolan tekninen toimi kantaa merkittävää vastuuta Heinolan ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, sillä se vastaa laajasti Heinolan kaupungin infrastruktuurista. Suurimpia haasteita tuovat energiankäyttö, kaupungin omistamien rakennusten ylläpito sekä korjaus- ja uudisrakentaminen.

– Heinolan kaupungilla on noin 100 rakennusta, joiden keskimääräinen kuntotaso on noin 71 %.

Korjausvelkaa kuntotasotavoitteeseen (75 %) on noin 18,8 miljoonaa euroa, kertoo Heinolan teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen.

– Yli puolet korjausvelasta kohdistuu vuosien 1960–1999 aikana tehtyihin rakennuksiin. Kaupungin koko rakennuskannan vuosittainen kuluma on tällä hetkellä noin 3,6 miljoonaa euroa, joka meidän pitäisi kattaa, jottei korjausvelka kasvaisi entisestään, tarkentaa Kuivalainen.

Tarvitaan ekologista rakentamista

Vuodesta 2019 lähtien Heinolassa rakennetaan 4-5 kertaa enemmän kaupungin rakennuskantaa kuin 1980-90 luvuilla keskimäärin. Heinolan rakennuskanta uudistuu voimakkaasti juuri nyt, kun Heinolaan on rakennettu Sinilähde-talo, uusi lukio ja nuorisopalvelujen talo ja pian valmistuu vielä Kailas-talo. Vuonna 2020 kaupungin rakennuskannan jälleenhankinta-arvo oli yli 220 miljoonaa euroa ja se kasvaa tehdyillä ja työn alla olevien rakennusprojekteilla yli 50 miljoonaa euroa.

Voimakas uudisrakentamisen jakso tarjoaa Harri Kuivalaisen mukaan Heinolalle hyvät mahdollisuudet osallistua ilmastotalkoisiin tekemällä järkeviä toteutusratkaisuja kestävän kehityksen periaatteella.

– Uudisrakentamista ja saneerausta tulee valmistella kaukonäköisesti katsoen tulevaisuuteen. Se tarjoaa myös mahdollisuuksia uusille ratkaisuille ja innovaatioille, ehdottaa teknisen toimen johtaja Kuivalainen.

– Tekninen toimi pyrkii aktivoimaan kehitystä toimimalla mahdollisimman avoimesti tarjoamalla mahdollisimman paljon tutkittua tietoa eri hankkeiden toteutusvaihtoehdoista. Tietoa tarjotaan niin päättäjille kuin yrityksille.

– Käytännössä pitää olla myös realisti. Vanhoja rakennuksia pitää uskaltaa purkaa ja uuden tekemistä pitää arvioida koko niiden käyttöiän perusteella. Juuri nyt on hyvä tilaisuus tehdä järkiratkaisuja, koska rakentamisen tahti tulee laskemaan lähivuosina, tarkentaa Kuivalainen.

Energiankäyttö haaste ja mahdollisuus

Perinteinen tapa tuottaa energiaa on yksi suurimpia ilmastomuutokseen vaikuttavista asioista.
Suurimmat päästöt Heinolassa syntyvät lämmityksestä, teollisuudesta ja liikenteestä.

– Energiaviraston kanssa solmittavassa KETS (kunnan energiatehokkuussopimus) -sopimuksessa Heinola on ollut mukana jo pitkään. Heinola on myös mukana HINKU-hankkeessa, jonka perusteella Heinolan tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Sovitut sitoumukset ohjaavat kaupungin teknistä toimialaa valmistelutyössä, kertoo Harri Kuivalainen.

Kaupungin kiinteistöjen energiankulutus on ollut laskussa viimeiset kolme vuotta, ja sen myötä myös kaupungin hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet merkittävästi. Vuonna 2020 kiinteistöjen sähkönkulutus oli pienimmillään 10 vuoteen.
Kaupungin hiilijalanjälki pieneni myös huomattavasti, kun kaupunki siirtyi käyttämään vesivoimalla tuotettua uusiutuvaa sähköä vuonna 2020.
Kestävät energiaratkaisut näkyvät myös uudisrakentamisessa. Sinilähde-talon, lukion ja Kailas-talon lämmityksessä hyödynnetään maalämpöä. Kailas-talon ja uuden lukion katolle tulee myös mittavat aurinkopaneelit keventämään laitosten sähkölaskua.

– Vanhojen rakennusten energiaratkaisuissa joudumme etsimään yhä uusia toimintatapoja, jossa kustannuksia ja saatavia hyötyjä voidaan mitata ja arvioida ennen investointien tekoa. Esimerkkejä energiasyöpöistä ovat Heinolan jäähalli ja uimahalli. Tartumme niihin, kun saamme työn alla olevat rakennushankkeet valmiiksi, lupaa teknisen toimen johtaja Harri Kuivalainen.

Tarvitaan vastuullista päätöksentekoa

Heinolan kaupungin vastuullinen toiminta edellyttää myös vastuullista päätöksentekoa päättäjiltä.
Kuivalaisen mukaan yksittäisistä hankkeista päätettäessä olisi hyvä tarkastella kokonaiskuvaa ja hankkeiden toteutusten heijastusvaikutuksia.
EU:n asettamat ilmastonsuojelutavoitteet ja Suomen kansalliset tavoitteet tulevat näkymään tukina hankkeisiin tai kasvavina maksuina syntyvistä hiilipäästöistä.

– Ympäristö- ja ilmastonäkökulmien kehittämistoimet tapahtuvat yritysten ja kuntalaisten sekä koko kaupungin organisaation yhteistyöllä. Siksi meidän tulee lisätä vuorovaikutusta yritysmaailmaan ja urakoitsijoihin.
– Yhteistyö on saanut viime vuoden lopusta alkaen uutta vauhtia, kun Heinolan kaupunki käynnisti

Heinolan ilmastotiekarttahankkeen (HIT), jossa tulevaisuuden tekemistä arvioidaan ja ideoidaan yhdessä kaupungin, eri asiantuntijoiden ja paikallisten yritysten kanssa, kiittelee Harri Kuivalainen.