Heinolan lupa- ja valvontatoimiala tuottaa lakisääteiset ympäristönsuojeluviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen palvelut Heinolassa sekä yhteistyösopimuksella Hartolan, Iitin ja Sysmän kuntien ympäristönsuojelun palvelut sekä Hartolan rakennusvalvonnan palvelut.

– Lupa- ja valvontatoimiala toimii hyvin keskeisellä paikalla vihreän Heinolan tulevaisuuden ja ilmastopositiivisuuden rakentamisessa, kertoo Heinolan ympäristöpäällikkö Keijo Houhala.

Houhalan mukaan ympäristösuojeluviranomaiset koetaan usein lain kirjainta tarkkaan lukeviksi virkahenkilöiksi, jotka määräävät, valvovat ja rajoittavat niin yritysten kuin kuntalaisten elämää.

­– Teemme tietysti lakisääteisiä tehtäviä, mutta panostamme nyt ja tulevaisuudessa yhä enemmän ennakoivaan viestintään, neuvontaan ja tiedolla johtamiseen. Tavoitteena on tarjota niin elinkeinoelämälle kuin myös kuntalaisille ajankohtaista ja konkreettista tietoa, kuvaa Houhala toimialan työtä.

Laaja asiakaskunta

Heinolan lupa- valvontatoimiala muodostuu kahdesta palvelualueesta, ympäristönsuojelusta ja rakennusvalvonnasta. Asiakaskunta on laaja, se koostuu yksittäisistä kuntalaisista eri palvelujen tarjoajiin ja aina suurteollisuuteen saakka.

– Olemme osa elinvoiman, maankäytön ja kuntatekniikan muodostamaa dynaamista palveluketjua, joka markkinoinnin, maanhankinnan, kaavoituksen, tonttien ja infran rakentumisen kautta vaikuttaa yritysten ja asukkaiden sijoittumiseen paikkakunnalle.

– Tavoitteena on hoitaa lupien käsittely sujuvasti ja oikeudenmukaisesti. Uusien lupien lisäksi tehdään jatkuvaa valvontaa, jonka tavoitteina ovat elinympäristön terveellisyys, turvallisuus ja monipuolisuus sekä tasapuolinen kilpailuympäristö ja oikeudenmukainen kiinteistöverotus, sanoo Keijo Houhala.

Toiminnan arviointia ja koulutusta

Ympäristöpäällikkö Houhala haluaa panostaa kaupungin henkilöstön osaamiseen.

– Käymme sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden tarpeiden kannalta toimintaamme läpi. Samalle meille tulevat näkyviksi kriittiset palvelut ja ydinprosessit, jotka otamme kehittämiskohteiksi.

– Lopputuloksena on tarkoitus parantaa asiakkaalle näkyvää palvelua, joista myös asiakastyytyväisyys ja palvelujen arvo koostuvat. Tiedolla johtamista ja viestintää kehitetään asiakastarpeiden mukaisesti, lupaa ympäristöpäällikkö Houhala.

Opiskelija- ja hankeyhteistyömahdollisuuksia hyödynnetään uuden tiedon arkisoveltamiseen ja

opiskelijoita otetaan mukaan tuottamaan tietoa ja soveltamaan jo olemassa olevaa tietoa asiakkaiden palveluiden parantamiseksi.

– Opiskelijayhteistyöllä saamme kaupungille sisäistä henkilöstövirtausta ja voimme markkinoida kaupunkia työnantajana tulevaisuuden osaajille. Omakohtaisilla kokemuksilla on suuri vaikutus, kun valmistuneet valitsevat työpaikkojaan. Silloin hyvät opiskeluvaiheen kokemukset voidaan hyödyntää vetovoimaisempana työnantajakuvana, ennakoi Keijo Houhala.

Kehityshankkeilla katsotaan tulevaisuuteen

Kehityshankkeet ovat osa jatkuvaa organisaation oppimisprosessia, jolloin osa hankkeiden tuloksista voidaan hyödyntää palvelujen kehittämisessä. Osa hankkeista pitää yllä kehittämishalua ja kokemuksista voidaan muilla tavoin oppia, vaikka hankkeet eivät tuottaisikaan suoria tuloksia.

Ilmastotiekartta tiedolla johtamisen työkalu

Vuonna 2022 ei ole tiedossa merkittäviä lainsäädännöllisiä muutoksia toimintaympäristössä, mutta sote-uudistuksen heijastusvaikutuksiin kannattaa Houhalan mukaan varautua.

– Ilmastotiekartta on hyvä työkalu, joka tarjoaa konkreettisen kehityspolun. Sen avulla voimme johtaa kehitystä ympäristönäkökulmien huomioimiseen. Tiedolla johtaminen tulee tärkeään rooliin, että voimme julkaista avoimesti näkyville valittujen keinojen tuottamia tuloksia.

Ilmastotiekartta tarjoaa uusia mahdollisuuksia innovatiivisille yrityksille.

– Yritykset ovat tehneet ilmastotoimia aiemminkin, mutta tiekarttatyöllä on tarkoitus vaikuttaa systemaattisemmin ilmastonäkökulmien huomioimiseen. Lopulta kysehän on yritysten uudistumisesta ilmastokysymyksiä huomioimalla, jolloin saadaan uutta liiketoimintaa ja yritykselle jatkuvuutta. Tämä on paras kannustin ja katalyytti muuttaa liiketoimintasuunnitelmia vihreämpään suuntaan, arvioi Keijo Houhala.

Rakennusvalvonta uudistuu

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) uudistuksen odotetaan tulevan voimaan vuonna 2024, jos uudistus saa riittävää poliittista hyväksyntää. Uudistuksen toteutus muuttaisi huomattavasti kunnan rakennusvalvonnan tehtäviä ja vaatimustasoa. MR:nL uudistuksesta huolimatta, uudistuva ja osin tiukentuva lainsäädäntö ohjaa monella tavalla kestävän kehityksen periaatteiden huomioimista ja vihreän talouden näkökulmien huomioimista yhteiskunnan rakenteiden ja alueiden suunnittelussa kuten kaavoittamisessa.

– Tarvitaan hiilijalanjäljen laskemista ja elinkaarikustannusten laskemista, kun maankäyttöä suunnitellaan ja toimintoja sijoitetaan kaavoitetuille alueille. Tiivistämisrakentamista suositaan, jotta logistiset yhteydet tuovat ekotehokkuutta. Materiaalien kierrätystä ja uudelleenhyödyntämistä edellytetään enemmän tai jätteiden hyödyntämistä raaka-aineina kasvatetaan esim. tekstiilien suuremmalla hyödyntämisellä.

– Nämä ja monet muut vaatimukset ohjaavat entistä enemmän tulevaa kuluttajakäyttäytymistä, kaavoittamista ja kaavojen toteutusta rakennushankkeina sekä logistisina ketjuina. Tässä meille riittää työsarkaa elinkeinoelämän ja kuntalaisten palvelemisessa, kiteyttää ympäristöpäällikkö Keijo Houhala.

Lisätietoja
Ympäristöpäällikkö
Keijo Houhala

Tutustu Heinolan ilmastotiekartta-hankkeeseen: